Joulun aika kasvattaa hätäkeskusten työmäärää

Joulun pyhät ja vuoden vaihde ovat kiireistä aikaa hätäkeskuksissa. Ruuhkaisimmillaan linjat ovat yleensä uuden vuoden yönä. Hätänumeron tunnettavuus on huippulukemissa, mutta tilanteita, joissa numeroon 112 tulee soittaa, ei tunnisteta. Ongelmana ovat edelleen lukuisat hätäkeskukseen kuulumattomat puhelut, jotka lisäävät hätäkeskuspäivystäjien työkuormaa ja vievät resursseja yhteistyöviranomaisten palvelemiselta.

Hätäkeskuksissa eletään jälleen vuoden kiireisimpiä aikoja. Joulun aika ja uuden vuoden yö työllistävät hätäkeskuspäivystäjiä. Hätäkeskuksiin kuulumattomien puheluiden runsaus vaatii päivystäjiltä kärsivällisyyttä ja ennen kaikkea tarkkaavaisuutta havaita suuresta massasta todelliset, kiireelliset avuntarpeet.

- Taloustutkimuksella teettämämme tutkimuksen mukaan suomalaisista jopa 96 prosenttia tietää, että hätänumero on 112. Asialla on kuitenkin myös nurja puolensa. Hätänumeroa käytetään harmillisesti yhä enemmän kiireettömiin tiedustelukyselyihin, joten valistukselle on nyt iso tilaus. Joka neljäs hätäpuhelu on sellainen, jonka ei sisältönsä puolesta olisi pitänyt tulla hätäkeskukseen ollenkaan, toimialapäällikkö Tuomo Katajisto harmittelee.

- Haluamme tässä joulun alla muistuttaa ihmisiä siitä, että hätänumero 112 on tarkoitettu kiireelliseen, todelliseen avuntarpeeseen ja että asiattomiin soittoihin käytetty aika on aina pois todellisten hätäpuheluiden käsittelyajasta. Hätänumeroon saa ja pitää soittaa hätätilanteessa, mutta kiireettömissä tilanteissa apua saa erilaisista auttavista puhelimista, Katajisto muistuttaa.

Yleisen vaaramerkin soidessa 20 prosenttia soittaisi virheellisesti hätänumeroon

Hätäkeskuslaitos selvitti marraskuussa hätäkeskuspalvelujen tunnettuutta Taloustutkimus Oy:n haastattelututkimuksella. Vastaajille, 1005 henkilölle, esitettiin kymmenen erilaista tilannetta, joista heidän pyydettiin arvioimaan, soittaisivatko he tilanteissa hätänumeroon 112 vai eivät.

Lähes kaikki, 98 prosenttia, soittaisivat hätänumeroon tilanteessa, jossa he näkevät liekkejä tulevan viereisen talon ikkunasta tai jos ystävä valittaa kovaa kipua ja menee äkisti tiedottomaksi.

Eniten epäselvyyttä aiheuttivat poliisin toimintaan ja yleiseen vaaramerkkiin liittyvät asiat. Vastaajilta kysyttiin, soittaisivatko he hätänumeroon kuullessaan yleisen vaaramerkin ulkohälyttimestä. Vastaajista 19 prosenttia olisi tässä tilanteessa soittanut hätänumeroon, mikä johtaisi hätäkeskuksessa ruuhkaan.

Hätänumeron asianmukaisen käytön valistukselle on tarvetta

Tilanteessa, jossa kuullaan naapurista lapsen avunhuutoja ja väkivallan ääniä, 72 prosenttia soittaisi hätänumeroon, mutta 24 prosenttia vastasi väärin eli ei soittaisi.

Eniten vääriä vastauksia tuli, kun kysyttiin toimintaa tilanteessa, jossa näkee selvästi humalassa olevan henkilön lähtevän kuljettamaan autoa. Yli kolmasosa, 36 prosenttia, ei soittaisi hätänumeroon. Kahdessa viimeksi mainitussa tapauksessa oli nyt viimevuotista enemmän vääriä vastauksia.

Hätänumeron asianmukaisen käytön valistukselle on tarvetta

- Olemme jo parin vuoden ajan lisänneet ihmisten tietoisuutta siitä, milloin on syytä soittaa hätänumeroon ja milloin ei. Valistustyöhön Hätäkeskuslaitos tarvitsee kuitenkin avukseen kaikkia yhteistyöviranomaisia sekä median apua, Katajisto sanoo.

Hätäkeskuslaitoksen vuosittaisesta reilusta kolmesta miljoonasta hätäpuhelusta joka neljäs on hätäkeskukseen kuulumaton. Hätäpuhelun lähtökohtana pitäisi aina olla todellinen, kiireellinen avun tarve. Hätäkeskuspäivystäjät käsittelevät jokaisen puhelun riskinarvio-ohjeistusten mukaisesti, jotta he voivat varmistua siitä, tarvitaanko tilanteessa viranomaisten apua vai ei.

- Asiaa pitäisi tuoda esiin kaikissa mahdollisissa turvallisuusalan tilaisuuksissa yhteisvoimin sekä myös kouluissa, joiden kanssa mm. erikseen nimetyt poliisit ja pelastusviranomaiset tekevät aktiivista yhteistyötä, Katajisto toteaa.

Hätänumeron 112 valistuksellisen tiedotuksen lisäämistä toivotaan myös EU-tasolta. Joulukuusta 2008 lähtien EU:n kansalaiset ovat missä tahansa Euroopan unionin alueella saaneet yhteyden lähimpään hätäkeskukseen soittamalla EU:n yhteiseen hätänumeroon 112.

Euroopan komission teettämän EU:n laajuisen kyselytutkimuksen mukaan 94 prosenttia EU:n kansalaisista pitää EU:n yhtä yhteistä hätänumero hyödyllisenä asiana. Kuitenkin vain 24 prosenttia eurooppalaisista tunnistaa 112:n numeroksi, johon voi soittaa hätäpuhelun kaikkialla EU:ssa. Suomalaisista 47 prosenttia tiesi, että hätänumeroon 112 soittamalla voi tehdä hätäilmoituksen koko EU:n alueella.

- Valistustyötä tehdään näkyvästi mm. ensi vuonna 11. helmikuuta, 112-päivänä, jota muutkin EU-maat viettävät, Katajisto muistuttaa.

Lisätietoja:

HÄTÄKESKUSLAITOS: Toimialapäällikkö Tuomo Katajisto, GSM 050 564 7163, vaihde 071 4716 500, tuomo.katajisto@112.fi

Materiaalia hätänumeron asianmukaisesta käytöstä löytyy myös verkosta osoitteesta: www.112.fi/112 ja tilastotietoa: www.112.fi/tilastot