Opi yleinen vaaramerkki

Turvatietoa »

Nuohous ja tulisijat

Tulipalovaara

Suuri osa tulisijojen ja hormien vaurioista ja niistä alkunsa saaneista tulipaloista aiheutuu tulisijojen väärästä käytöstä.

Tulipalopakkaset
Käsite tulipalopakkanen johtunee siitä, että pakkassäällä lämmitetään enemmän kuin normaalisti, ja se lisää tulipalojen määrää. Kylmillään olleen tulisijan lämmittäminen on aloitettava varovasti ja hitaasti. Jos uuni on ollut käyttämättä pitkään, riittää ensimmäiseen lämmityskertaan yksi pesällinen. Kylmä uuni ei kestä äkillistä kovaa lämmittämistä.

Tulisijat ja savuhormit pitää nuohota sekä niiden kunto tarkastaa, jotta savuhormeihin ja tulisijoihin kertyvät jätteet eivät aiheuttaisi palovaaraa. Jo tulisijaa suunniteltaessa on otettava huomioon paloturvallisuuteen liittyvät ohjeet, mm. suojaetäisyydet. Piipunhattu estää tehokkaasti sadeveden valumisen savuhormien kautta perustuksiin. Nuohous estää merkittävästi nokipaloja.

Mikäli nuohousta ei suoriteta määrävälein, on suuri vaara, että piippu tervaantuu, karstoittuu ja tulee nokipalo. Nokipalossa piipun pinnoille tiivistynyt piki ja noki syttyvät palamaan. Kuumuus voi tämän vuoksi olla savuhormissa jopa 1200 °C ja piippu on vaarassa haljeta. Nokipalon estämiseksi on tärkeätä myös huolehtia riittävästä palamisilmasta.

Yli miljoonassa suomalaisessa pientalossa on tulisija

Tulisija on rakennukseen kuuluva rakennusosa tai laite, jossa poltetaan kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia aineita.

Nuohouksen tarkoituksena on poistaa savuhormeihin ja tulisijoihin kertynyt palamisjäte, jotteivät ne aiheuttaisi palovaaraa. Lisäksi nuohouksella edistetään energian taloudellista käyttöä, ympäristönsuojelua ja ihmisten asumisviihtyvyyttä.

Rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuutena on tilata määräajoin nuohooja suorittamaan rakennuksessa nuohous.

Nuohooja huolehtii työllään kiinteistöjen paloturvallisuudesta puhdistamalla tulisijat ja savuhormit. Lisäksi hän tarkistaa suojaetäisyydet, ilmoittaa havaitsemansa puutteet ja viat ja opastaa tulisijan käyttäjiä. Katso tarkemmin Nuohouslan Keskusliiton nettisivuilta Nuohooja tulossa - Mitä se tarkoitttaa?

Jotta nuohous voidaan suorittaa turvallisesti, tulee kiinteistön savupiipulle johtavat tikkaat olla kunnossa. Tikkaiden tulee olla kunnolla kiinnitetyt ja riittävän tukevat. Nuohooja joutuu liikkumaan kaikkina vuodenaikoina ja esimerkiksi sateen liukastama katto on erittäin vaarallinen. Tikkaiden ja kulkusiltojen kunto on kiinteistön omistajan vastuulla.

Nykyiset tulisijat ovat oikein käytettynä turvallisia ja helppohoitoisia. Käytön suurimmat vaarat ovat tulipalovaarat ja häkämyrkytykset. Näiden syynä on yleensä tulisijojen väärä käyttö. Oikeanlaisella lämmitystavoilla tällaisilta ongelmilta säästytään.

Ohjeita puun polttamiseen

Pienpolttoon liittyvää lainsäädäntöä on jätelaissa, terveydensuojelulaissa, naapuruussuhdelaissa sekä ympäristönsuojelulaissa. Kunnat voivat antaa omia puun pienpolttoa koskevia määräyksiään ympäristönsuojelu- tai jätehuoltomääräyksissä. Jätelaki kieltää jätteiden polton.

Hyvälaatuisella ja kuivalla polttoaineella sekä oikealla sytyttämis- ja puidenlisäystavalla voidaan merkittävästi vähentää päästöjen muodostumista tulisijoissa.

Häkämyrkytykset

Häkä eli hiilimonoksidi on ihmiselle vaarallinen, hajuton, mauton ja näkymätön kaasu. Häkä aiheuttaa suurina pitoisuuksina hengitettynä hapenpuutetta. Suoraan hengitettynä hiilimonoksidi on erittäin myrkyllistä. Suomessa sattuu vuosittain 10-20 häkämyrkytyskuolemaa. Kotiin voi hankkia kotitalouskäyttöön tarkoitetun hiilimonoksidivaroittimen. Varoitin sijoitetaan huoneeseen, jossa on takka, kaasuhella tai muu tulisija.

Lisätietoja:
Nuohousalan Keskusliitto www.nuohoojat.fi

Vihjeitä ja vinkkejä (Nuohousalan Keskusliitto)

Opas puun pienpolttoon ( YTV, Heli, Ympäristöministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö)

Sivua muokattu: 18.9.2009

Kokeile myös avainsanahakua