Sisäasiainministeriö selvittää noin kolmen vuoden välein suomalaisten pelastustoimeen liittyviä käsityksiä ja tietoja. Seuraavat tiedot ovat peräisin Galluptutkimuksesta vuodelta 2005.
Turvallisuus syntyy viranomaisten ja ihmisten yhdensuuntaisella toiminnalla, siksi kansalaisten omatoimisuudella turvallisuusasioissa on erittäin suuri merkitys.
Kiitos, että olet hankkinut palovaroittimen. Peräti 94 % on hankkinut palovaroittimen kotiinsa. Pidäthän sen myös toimintakunnossa!

Vaikka palovaroitin on 95 %:lla kotitalouksia, vain 13 % muistaa tarkistaa kuukausittain palvaroittimen toimintakunnon. Tarkastamisinto on vähentynyt merkittävästi. Vuoden 2000 luku oli 22%.
Turvallisuuden kannalta palovaroittimen tarkistamisen laiminlyöminen on hälyttävää. Palovaroitin varoittaa alkavasta tulipalosta vain, jos siinä on toimiva paristo.

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmista suomalaisilla ei ole tarkkaa kuvaa. Vastaajista vajaa kolmannes (30%) tiesi, että joka vuosi sattuu noin 700 000 koti- ja vapaa-ajan tapaturmaa.

Suomalaiset tietävät erittäin hyvin mihin numeroon pitää hätätilanteessa soittaa. 92% tuntee hätänumeron.

Vuonna 1992 yleisen vaaramerkin tunsi 69 % ja vuonna 2005 enää vain 49 %. On hälyttävää, että yleisen vaaramerkin tunteminen on vähentynyt. Yleinen vaaramerkki varoittaa väestöä välittömästi uhkaavasta vaarasta, esimerkiksi kaasuvaarasta.

Vaaramerkki kehottaa ulkona olevia siirtymään sisälle. Vaaramerkin jälkeen annetaan radiossa tietoja varoituksen syystä ja suojautusmisohjeita. Vaaramerkki on yhtäjaksoisesti nouseva ja laskeva äänimerkki, joka kuuluu kiinteän ulkohälytinjärjestelmän kautta.

Vain 37 % kotitalouksista on hankkinut kotivaran eli ruokaa
ja elintarvikkeita kriisitilanteiden varalta. Kotivara on erittäin
käyttökelpoinen yhteiskunnan häiriötilanteiden varalta, esimerkiksi
myrskytuhojen tai sähkökatkosten aikana, jolloin ei ehkä pääse käymään
kaupassa. Joditabletteja on kotona vain 11 %:lla
kotitalouksista. Joditabletit on syytä hankkia kotiin etukäteen apteekista.
Säteilyvaaratilanteessa joditabletti otetaan vasta viranomaiset kehotuksesta
eikä niitä vaaratilanteessa enää pidä lähteä hakemaan rakennuksen ulkopuolelta.
Paristokäyttöinen radio, joka toimii myös sähkökatkosten
aikana, on 70 %:lla.

Tulipalossa pitää rakennuksesta pystyä poistumaan nopeasti ja turvallisesti.
Turvallisen poistumisen ratkaisee oma osaaminen ja
ennakkosuunnittelu.

Asuinhuone voi olla hengenvaarallinen jo muutaman minuutin kuluttua palon syttymisestä savusta ja kuumuudesta johtuen. Poistu ulos ja laita ovi kiinni. Auta muitakin poistumaan. Yritä sammuttaa sammutuspeitteellä tai käsisammuttimella, mikäli mahdollista. Sulje ovet ja ikkunat perässäsi. Soita 112 turvallisesta paikasta. Opasta palokunta paikalle.

Kun vaatteet syttyvät, on toimittava ripeästi. Pysähdy, heittäydy maahan ja kierittele ymäri kunnes tuli on sammunut.

Tällä hetkellä 83 % ihmisistä on varautunut jollakin lailla sammuttamaan, kun vuonna 2002 niin oli tehnyt vain 62 %. Sammutin on 24 %:lla, sammutuspeite 35 %:lla ja sankoruisku 6 %:lla. 17 % ei ole hankkinut mitään sammutusvälinettä.

Sisäasiainministeriön teetti TNS Gallupilla tammikuussa 2005 tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten pelastustoimeen liittyviä käsityksiä ja tietoja. Tutkimuksessa haastateltiin 1 026 henkilöä. Aineisto edustaa maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin noin + 3,5 prosenttiyksikköä.
Pelastusviranomaisiin luotetaan, mutta suomalaisten omissa valmiuksissa ehkäistä onnettomuuksia on parantamisen varaa. Sisäinen turvallisuus syntyy vain yhteiskunnan ja ihmisten yhdensuuntaisella toiminnalla, siksi kansalaisten omatoimisuudella turvallisuusasioissa on erittäin suuri merkitys.
Sivua muokattu: 5.4.2011