Arjen turvaa

Sisäisen turvallisuuden ohjelma

Valtioneuvosto teki 23.9.2004 periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmasta. Turvallisuutta tarkastellaan ensisijaisesti yksilön näkökulmasta ja ohjelman tavoitteena on lisätä arjen turvallisuutta. Ohjelma sisältyy pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmaan.

Sisäisen turvallisuuden parantamiseksi tulee vähentää väkivaltarikollisuuden, erityisesti henkirikosten määrää, vähentää onnettomuuksien, erityisesti koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrää sekä varautua tulevaisuuteen torjumalla ennalta uhkia ja haasteita.

Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on vahvistettu konkreettiset toimenpiteet (79 kpl), joita toteutetaan laajasti viranomaisyhteistyönä sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lisää tietoa sisäisen turvallisuuden ohjelmasta löytyy http://www.intermin.fi/sisainenturvallisuus

Onnettomuuksien vähentämisen tavoite 2012

Suomi sijoittuu 5. sijalle kansainvälisessä turvallisuusvertailussa (18. sija vuonna 2003)
Liikenneturvallisuus paranee ja liikenneonnettomuuksissa kuolee enintään 250 henkilöä vuodessa.
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrä puolittuu ja niissä kuolee enintään 1 100 henkilöä (2200 kuollutta vuonna 2003)

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyön tavoitteen saavuttamisen edellytyksenä on viranomaisten nykyistä tehokkaampi ennaltaehkäisevä toiminta ja yksityisten ihmisten ja yhteisöjen omatoimisuuden lisääminen. Monella ohjelmaan sisältyvällä toimenpiteellä edistetään koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyä:

viranomaisten onnettomuuksien ehkäisyn tehostaminen
onnettomuuksien torjunta osaksi paikallisia turvallisuussuunnitelmia
koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tehostaminen
liukastumisten määrän vähentäminen
tapaturmien tilastoinnin kehittäminen
erityisryhmien asumisturvallisuuden parantaminen
hätäkeskuspalvelujen kehittäminen

Onnettomuuksien suuri määrä

Sisäisen turvallisuuden tila Suomessa on tällä hetkellä kansainvälisesti vertaillen hyvä. Suurimmat poikkeukset ovat väkivaltarikollisuuden ja onnettomuuksien määrä.

Onnettomuuksia on Suomessa merkittävästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrä on Suomessa huomattavasti korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa ja Länsi-Euroopan korkeimpia.

Tapaturmista arvioidaan vuosittain koituvan kustannuksia yhteiskunnalle noin 5 miljardia euroa. Merkittävimmät kustannuserät ovat työkyvyttömyyseläkkeet ja sairaalahoito.

Tapaturmaiset kuolemat Suomessa

Vuosittain onnettomuuksissa kuolee yhteensä noin 2 700 henkilöä.
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee noin 2 100 henkilöä.

Tapaturmaisesti kuoli 2 848 henkeä vuonna 2003 (Tilastokeskus)

kotitapaturmissa 783 kuollutta (runsas neljännes kaikista tapaturmaisesti kuolleista)
alkoholi oli myötävaikuttajana tekijänä joka viidennessä tapaturmaisessa kuolemassa
yli puolet tulipalossa kuolleista oli alkoholin vaikutuksen alaisia
hukkuneista kaksi kolmesta oli päihdyksissä

Ulkoinen kuolinsyy

kaatuminen, putoaminen 1 184
tapaturmainen myrkytys 578
maakuljetukset 425
hukkuminen 144
tulipalo 84
kylmyys 74
vesikuljetukset 71
ruokaan tukehtuminen 69
saunan kuumuus 29
häkämyrkytys 4
muu 186

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy

Koti- ja vapaa-ajan tapaturma-ala on laaja ja toimijoita on monia. Ehkäisytyötä tehdään usein yhteistyössä erilaisten kampanjoiden avulla mm.: www.kotitapaturma.fi, www.tapaturmapaiva.fi, www.vesiturvallisuus.net, www.112-paiva.fi ja www.nouhata.fi.

Valtioneuvoston Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyön neuvottelukunnan laatima tavoiteohjelma toimenidesuosituksineen ohjaa eri toimijoiden koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisytyötä (Tapaturmatilanne ja turvallisuuskulttuuri. STM, Julkaisuja 2000:6).
Neuvottelukuntaan kuuluvat seuraavat koti- ja vapaa-ajan torjuntatyötä tekevät tahot: sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Työterveyslaitos, Oulun lääninhallitus, Kuluttajavirasto, Suomen Kuntaliitto, Stakes, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Tilastokeskus ja UKK-instituutti.