Raportit »

Pelastustoimen kustannuksista

Pelastustoimen alueet aloittivat toimintansa vuoden 2004 alussa. Kun alueille laadittiin vuoden 2004 talousarvioita, jouduttiin monien asioiden osalta ratkaisut tekemään vaihtelevien ja osin hatarienkin perusteiden pohjalta. Vuoden 2005 talousarvioiden laadinnan pohjana olivat jo alkuvuoden 2004 tiedot taloudellisesta kehityksestä. Julkisuudessa on esiintynyt paljon arvioita siitä, että pelastustoimen kustannukset olisivat nousseet hyvinkin paljon.

Tarkasteltaessa pelastustoimen uudistuksen taloudellisia vaikutuksia voidaan katsoa, että siirryttäessä vuodesta 2003 vuoteen 2004 muutokseen kohdistui ylimääräisiä kustannuspaineita, jotka johtuivat seuraavista asioista.

Asiat, jotka eivät johdu organisointitavan muutoksesta
- yleinen palkkakustannusten nousu
- viranomaisradioverkon käyttömaksujen perinnän aloittaminen
Asiat, jotka ovat kertaluontoisia muutoksesta johtuvia
- tietojärjestelmien uudistaminen
- eräät laiteinvestoinnit
Asiat, jotka ovat olleet olemassa, mutta tulleet muutoksen yhteydessä näkyviin
- taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon kustannukset
- toimitilojen vuokrakustannukset
- sisäisten tukipalvelujen kustannukset
Asiat, jotka voidaan katsoa muutoksen seurausvaikutuksiksi
- palkkojen harmonisointi
- eräiden henkilöstöryhmien palkankorotukset
- henkilökunnan määrän lisäys
Asiat, joiden ratkaisut siirrettiin vuoteen 2004
- virkojen täyttäminen
- uusien virkojen perustaminen
- mm palotarkastusten hoitamatta jättäminen

Tilastokeskuksen vuoden 2004 kuntien tilinpäätöstietojen mukaan pelastustoimen bruttokustannukset olivat vuonna 2004 noin 418 miljoonaa euroa ja nettokustannukset noin 303 miljoonaa euroa. Asukasta kohden lasketut nettokustannukset olivat noin 58 euroa/asukas.

Tilastokeskuksen kuntien vuoden 2004 tilinpäätöstietojen perusteella on nähtävissä, että pelastustoimen nettokäyttökustannukset ovat pysyneet lähes vuoden 2003 tasolla, kun yleinen kustannustason nousu otetaan huomioon. (Liite 1)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella käy selville, että osassa alueita kustannukset ovat nousseet ja osassa alueita laskeneet. Kun katsotaan yksittäisen kunnan maksuosuuksia, ovat ne nousseet ja nousu on voinut olla hyvinkin suuri. Osassa kuntia kustannukset ovat puolestaan laskeneet. (Liite 2)

Sisäasiainministeriö ja Suomen Kuntaliitto tekivät yhteistyössä Audiator Oy:n kanssa selvityksen pelastustoimen ensimmäisen toimintavuoden kustannuksista kolmella pelastustoimen alueella. Alueet olivat Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa ja Päijät-Häme. Selvitys tehtiin kuntien tilinpäätöksistä vuosilta 2003 ja 2004. Kustannustiedoissa otettiin huomioon ne pelastustoimen palvelut, jotka ovat yhteisiä kaikille alueen kunnille, jolloin esimerkiksi sairaankuljetuksesta aiheutuneet tulot ja menot puhdistettiin laskelmista pois. Muilta osin kustannustiedot tehtiin molempien vuosien osalta keskenään vertailukelpoisiksi.

Selvityksen mukaan mainituilla alueilla asukasta kohden yhteenlasketut bruttokustannukset nousivat noin 0,4 prosenttia ja nettokustannukset pysyivät samoina. Tarkastelussa vuoden 2003 kustannukset on indeksikorjattu vuoden 2004 tasoon. Indeksinä on julkisten menojen hintaindeksi, kuntatalous. (Liite 4)

Tilastokeskuksen aineiston perusteella kokomaan osalta bruttokustannukset nousivat vuodesta 2003 vuoteen 2004 noin 3 prosenttia ja netto kustannukset noin 2 prosenttia. Esimerkiksi viranomaisradioverkon käyttömaksut nostivat pelastustoimen kustannuksia reilut 3 miljoonaa euroa vuodessa, joka merkitsee noin yhden prosentin kustannusten nousua. Käyttömaksujen perintä aloitettiin vuoden 2004 alussa pelastustoimen alueellistamisesta riippumatta.

Kun tarkastellaan kustannusten muutosta vuodesta 2000 alkaen, on vuosittainen kustannusten nousu koko maassa ollut 2,7 prosentista 6,0 prosenttiin, joten muutos vuodesta 2003 vuoteen 2004 on hiukan pienempi kuin muina vuosina toimintaan kohdistuneista kustannuspaineista huolimatta. (Liite 1)

Pelastustoimen alueilla kustannusten jako perustuu kuntien keskenään tekemiin sopimuksiin ja perusteet poikkeavat merkittävästikin eri alueiden välillä. Yleensä on sovittu myös siirtymäajasta, jonka kuluessa yhtenäiset perusteet tulevat käyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että koko siirtymäajan kuntien kustannukset alueen sisällä muuttuvat vuosittain, vaikka on sovittukin esimerkiksi lopulliseksi jakoperusteeksi euroa/asukas.

Johtopäätökset

Alueellistamisesta ei ole aiheutunut yleistä pelastustoimen kustannusten nousua.
Eri alueilla kustannukset ovat saattaneet nousta tai laskea.
Yksittäisen kunnan kustannukset ovat saattaneet nousta tai laskea.
Kuntien kustannusten jakoperusteet ovat erilaisia.
Kustannusten jakoperusteet ovat erilaisia eri alueilla.