Artikkelit »

Erheelliset paloilmoitukset kuriin!

Erheelliset paloilmoitukset ovat olleet kasvava ongelma vuosikausia. Vuonna 2000 automaattisia paloilmoittimia oli 15 000 ja näiden antamista paloilmoituksista oli virheellisiä 97 %. Vuonna 2004 vastaavat luvut olivat 18 000 ja 97 %.

Erheellisten paloilmoitusten määrä kasvaa edelleen. Palokunnat hälytetään lähes 20 000 kertaa vuodessa tilanteisiin, joissa ei ole tarvetta sammutus- tai pelastustoimiin. Paloauto on hälytysajossa turhaan joka 20. minuutti.



Sisäasiainministeriön hankkeet erheellisten ilmoitusten vähentämiseksi
Sisäasiainministeriön pelastusosasto asetti 26.10.2005 jo kolmannen hankkeen erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi (SM083:00/2005). Työryhmän jäsenet ovat sisäasiainministeriöstä, Turvatekniikan Keskuksesta, Suomen turva-alan yrittäjistä, Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI:sta, Helsingin pelastuslaitokselta ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Työryhmän puheenjohtaja on yli-insinööri Jaana Rajakko pelastusosastolta ja sihteeri Hannu Nuolivirta TUKESista.

Erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi työryhmä on selvittänyt laajasti paloilmoittimien toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja ryhtynyt jo monenlaisiin valistuksellisiin toimenpiteisiin. Suurin osa erheellisistä paloilmoituksista aiheutuu kiinteistössä oleskelevien ihmisten virheellisestä toiminnasta, usein tietämättömyydestä.

Työryhmä jatkaa vuosien 2000 ja 2004 erheellisten paloilmoitusten vähentämishankkeiden työtä.

Tavoitteena on vähentää erheelliset ilmoitukset vähintään puoleen nykyisestä
Tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2009 erheellisten automaattisten paloilmoitusten määrä on vähentynyt vähintään puoleen vuoden 2003 tasosta. Tämä tarkoittaa noin 9 000 erheellistä paloilmoitusta vuonna 2009.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää laajaa yhteistyötä. Erheellisiä paloilmoituksia voidaan vähentää merkittävästi laitetoimittajien, kiinteistön omistajien ja käyttäjien, hätäkeskusten ja pelastusviranomaisten aktiivisella yhteistyöllä.

Yhteistyötä tarvitaan jo paloilmoitinta suunniteltaessa!
Huomiota on kiinnitettävä jo paloilmoitinlaitteistoa hankittaessa tarvittavaan asiantuntevaan yhteistyöhön kiinteistön käyttäjän, rakennuttajan, suunnittelijan, laitetoimittajan ja asennusliikkeen välillä. Paloilmoittimen laitevalinnassa tulee huomioida kiinteistön tulevat käyttöolosuhteet ja laitteet on osattava mitoittaa ja sijoittaa oikein.

Paloilmoittimen asianmukaiseen ja oikeaan toimintaan vaikuttavat myös monet eri toimijat. Näitä ovat laitetoimittajat, kiinteistön rakennuttajat, suunnittelijat, asennus- ja huoltoliikkeet, kiinteistön omistajat ja käyttäjät, paloilmoittimen hoitajat, tarkastuslaitokset, hätäkeskukset ja pelastusviranomaiset.

Paloilmoittimen asianmukainen toiminta edellyttää jokaiselta toimijalta oikeanlaisia toimenpiteitä. Turhia hälytyksiä tulee, koska ihmiset toimivat väärin ja aiheuttavat toiminnallaan vääriä hälytyksiä. Älykäs ja oikein kunnossapidetty paloilmoitin ei ilmoita turhaan.

Paloilmoitin on kiinteistön omistajan tai haltijan laite


Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa paloilmoittimen toimintakunnosta ja kunnossapitotoimista.

Paloilmoittimen hoitaja varmistaa kuukausittain tehtävällä testauksella laitteiston toimivuuden ja hälytystietojen välittymisen hätäkeskukseen.

Määräaikaistarkastuksilla arvioidaan paloilmoittimen teknisen toimivuuden lisäksi myös laitteiston toiminnan luotettavuus ja soveltuvuus kiinteistön käyttötarkoitukseen.


Kiinteistön haltijan tulee lisäksi huomioida, että paloilmoittimien asennus-, muutos- ja huoltotöitä saavat tehdä vain TUKESin rekisteröimät paloilmoitinliikkeet, joiden asentajilla on tarvittava laitekohtainen koulutus.

Paloilmoittimen kunnossapito ja huolto avainasemassa

Kaikki tekniset laitteet vaativat kunnossapitoa ja huoltoa toimiakseen oikein. Näin vaati myös paloilmoitin. Paloilmoittimen kunnossapito-ohjelma ja sen noudattaminen varmistaa laitteen häiriöttömän toiminnan ja laite toimii luotettavasti tarvittaessa.

Kunnossapidetty automaattinen paloilmoitin auttaa merkittävästi vähentämään tulipaloista aiheutuvia omaisuusvahinkoja. Pelastusviranomaisten arvion mukaan rakennusvahingot olivat yli 43 miljoonaa euroa ja irtaimistovahingot olivat lähes 25 miljoonaa euroa vuonna 2006 kohteissa, joissa oli ollut automaattinen paloilmoitin. Uhattujen rakennusten arvo oli lähes 5,4 miljardia euroa ja uhatun irtaimiston arvo oli yli yksi miljardia euroa.

Pelastuslain (468/2003) 22 §:ssä on säädetty rakennusten ja laitteiden kunnossapitovelvoitteesta. Kunnossapitovelvoite kohdistuu rakennuksen omistajaan tai haltijaan yleisten tilojen ja koko rakennusten palvelevien järjestelyjen osalta. Säännöksen mukaan viranomaisten määräämät tai säädöksissä vaaditut palonilmaisulaitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti.

Aktiivinen pelastusviranomainen puuttuu erheellisiin hälytyksiin
Pelastusviranomainen valvoo säädösten perusteella kiinteistön paloilmoittimen asianmukaista käyttöä ja kunnossapito-ohjelman noudattamista. Pelastusviranomaisten onkin ryhdyttävä aktiivisesti puuttumaan erheellisten paloilmoitusten ongelmaan. Asia on vakava ja pelastuslain suomat mahdollisuudet ovat jo nykyisellään riittävät.

Pelastuslain 38 §:ssä on säädetty, että pelastusviranomaisen on palotarkastuksen yhteydessä tai muutoin havaitessaan puutteita määrättävä ne korjattavaksi. �?Muutoin havaitessa�? – tilanne on esimerkiksi automaattihälytyksestä aiheutunut tarkastus- ja varmistustehtävä. Paloilmoittimen kunnossapitovelvoitteen laiminlyönti on siis pelastusrikkomus, johon pelastusviranomaisten on puututtava.

Pelastusviranomaisella on mahdollisuus puuttua tehokkaasti paloilmoittimen kunnossapidon laiminlyönteihin toteutuspöytäkirjamenettelyssä sekä valistuksella ja neuvonnalla palotarkastusten yhteydessä. Paloilmoittimen toimintaan liittyviin pulmatilanteisiin kannattaa keskittyä yhdessä kiinteistön edustajan kanssa ja käyttää pelastusviranomaisten valistuskeinoja, joita ovat perustietojen antaminen, ratkaisujen tiedollinen perustelu, keskustelu ja asiakaskeskeinen vuorovaikutus.

Pelastussuunnitelmien osalta pelastusviranomainen voi arvioida, miten kiinteistössä tunnetaan teknistä suojaamista ja paloturvallisuuslaitteiden toimintaa ja niiden tarkastuksia. Aktiivisesti ongelmaan puuttumalla vaikutetaan itse erheellisen paloilmoituksen ongelman syihin eli ihmisten virheelliseen toimintaan ja tietämättömyyteen. Laskun lähettäminen kiinteistölle erheellisestä paloilmoituksesta ei johda korjaaviin toimenpiteisiin kiinteistön turvallisuuskulttuurissa.

Erheellisten paloilmoitusten vähentämishankkeen työryhmä on tuottanut maksuttoman esitteen valistustyössä käytettäväksi. Heikoin lenkki? –julkaisua jaetaan henkilökohtaisesti kiinteistön edustajille palotarkastusten yhteydessä. Julkaisu sopii myös jaettavaksi silloin, kun pelastuslaitos selvittää kiinteistön kanssa erheellisen paloilmoituksen syytä.

"Heikoin lenkki?" -julkaisu on suunnattu kiinteistön haltijoille tai turvallisuudesta vastaaville henkilölle. Esitteen tarkoituksena on tuoda esille hyviksi todettuja käytäntöjä sekä painottaa paloilmoittimien käyttöä koskevia säädösvaatimuksia. Paloilmoittimen asianmukainen toiminta edellyttää jokaiselta toimijalta oikeanlaisia toimenpiteitä.

Erheelliset paloilmoitukset tilastojen valossa

Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä Pronton mukaan vuonna 2006 hätäkeskukset vastaanottivat yli 21 000 hälytystä, joissa ilmoitus hätäkeskukseen tuli automaattisen paloilmoittimen kautta. Näistä hälytyksistä 98 % oli erheellisiä. Erheellisellä paloilmoituksella tarkoitetaan tilannetta, jossa ei ole tarvetta pelastuslaitoksen sammutus- tai pelastustoimiin.

Taulukko 1: Paloilmoittimien ja palovaroittimen tarkastus- ja varmistustehtävien sekä automaattisista paloilmoittimista aiheutuneiden hälytysselosteiden kokonaislukumäärät sekä vuorokausikeskiarvo Pronton mukaan
* Paloilmoittimen ja palovaroittimen tarkastus- ja varmistustehtävät erotettiin Prontossa muista tarkastus- ja varmistustehtävistä vuoden 2004 alussa.

Vuosina 2003 ja 2004 automaattiset paloilmoittimet antoivat suunnilleen saman verran hälytyksiä. Vuoden 2005 hälytysmäärät kasvoivat vuoden 2004 tasosta noin 5 %. Vuonna 2006 hälytysmäärät kasvoivat vuoden 2005 tasosta noin 8 % ja vuoden 2004 tasosta peräti 13 %. Näitä lukuja ei ole tosin suhteutettu paloilmoitinlaitteiden lukumäärän vuosittaiseen kasvuun.


Taulukko 2: Erheellisten paloilmoitusten osuus automaattisten paloilmoittimien ilmiottamista hälytystehtävistä vuosina 2003-2006.

Taulukon 2 luvut eivät kerro automaattisen paloilmoittimen huonoudesta tai sopimattomuudesta. Yleensä automaattinen paloilmoitin on toiminut oikein eli ilmoittanut havaitessaan savua. Taulukossa 2 erheelliseksi paloilmoitukseksi on tulkittu kaikki ne pelastuslaitoksien tehtävät, joita ei ole merkitty Prontoon rakennuspaloksi.

Kuva 1: Pronton lukumäärät hälytysselosteista, joihin hälytyksen ilmoitustavaksi on merkitty automaattinen paloilmoitin

Vuoden 2006 tammikuun hälytyspiikin yhtenä syynä oletetaan olevan hätäkeskusuudistuksen aiheuttamat muutokset toimintatavoissa. Muutamilla pelastustoimen alueilla paloilmoittimen hoitajat ilmoittivat vanhaan hätäkeskukseen paloilmoittimen kuukausikokeilusta. Fyysinen kokeilu yhdistyikin uuteen hätäkeskukseen, joka hälytti pelastuslaitoksen kohteeseen normaalisti.

Erheellisten paloilmoitusten syitä

Pronton mukaan yli 10 % paloilmoittimen antamista ilmoituksista johtuu ihmisen huolimattomuudesta kiinteistön korjaus- tai huoltotöissä. Muusta savusta ja pölystä aiheutuu yli 20 % hälytyksistä, jotka useimmissa tapauksista johtuvat savuilmaisimien kunnossapidon laiminlyönnistä tai ruoanvalmistuksesta.

Kuva 2: Paloilmoittimien ja palovaroittimien tarkastus- ja varmistustehtävien syyt Pronton mukaan vuosina 2003-2006

Pronton mukaan sammutuslaitteistot aiheuttavan noin 5 % automaattisista paloilmoituksista. Sammutuslaitteistojen suunnittelusääntöjen mukaan vesisammutuslaitteistoasennus tulee varustaa virhehälytyksenestopumpulla. Valitettavasti tämä komponentti on jäänyt joissain tapauksissa asentamatta, jolloin veden paineenvaihtelu sammutuslaitteistoputkistossa aiheuttaa hälytyksen paloilmoittimessa.

Vaikka hienoista parannusta Pronton kirjauksissa tapahtuu vuosittain, silti kirjatut �?muu syy�? tai �?syy tuntematon�? osuudet ovat suhteessa suuria eli noin 40 % tapauksista. Ilman, että tiedetään todellista hälytyksen aiheuttanutta syytä, on vaikea kohdentaa tarvittavia toimenpiteitä.

Erheellisten paloilmoitusten vähentämishankkeen toimenpiteitä

Heikoin lenkki? -valistusjulkaisu
Heikoin lenkki? -valistusjulkaisu Sämsta länken? on suunnattu paloilmoitinkohteiden omistajille ja haltijoille. Herätejulkaisulla pyritään lisäämään paloilmoittimen omistajan ja haltijan tietoisuutta oman laitteensa kunnossapitovastuusta. Julkaisu valmistui joulukuussa 2006.

Julkaisua jaetaan kaikille pelastuslaitoksille, jotka voivat jakaa sitä edelleen esimerkiksi palotarkastuksien yhteydessä alueidensa ongelmakohteisiin. Tarkoituksena on, että julkaisu tavoittaa kaikki Suomen paloilmoitinkiinteistöt.



Teknisten keinojen pilottikokeilut
Uusien teknisten keinojen käyttöä kokeillaan viidessä pilottikohteessa Helsingissä. Teknisenä keinona kokeilussa käytetään viivästystä, joka antaa kiinteistölle mahdollisuuden itse ennalta määritetyn ajan tutkia palohälytyksen syy ilman, että ilmoitus ohjautuu heti hätäkeskukseen. Paloilmoituspainikkeella tehty palohälytys ohjautuu aina automaattisesti suoraan hätäkeskukseen.

Teknisten keinojen pilotoinnissa on suuri merkitys kohteen turvallisuusorganisaation kyvyllä selvittää palohälytystilanne itsenäisesti. Teknisten keinojen kokeilusta kiinteistössä on sovittu yhteistyössä kiinteistön, Helsingin pelastuslaitoksen, paloilmoitinliikkeen, laitevalmistajan sekä kiinteistön vakuutusyhtiön kanssa.

Paloilmoitinkysely hätäkeskuksille
Kesällä 2006 tehtiin paloilmoitinkysely kaikkiin viiteentoista hätäkeskukseen ja hätäkeskuslaitokselle. Hätäkeskuskyselyllä on pyritty kartoittamaan hätäkeskuksiin liitettyjen paloilmoittimien lukumääriä, jotta erheellisten paloilmoitusten lukumäärät voidaan suhteuttaa olemassa olevaan laitekantaan. Hätäkeskuksilta kysyttiin hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen liittymisilmoituksen tietoja sekä kartoitettiin ilmoituksensiirtoon liittyvää ohjeistusta. Kyselyyn saatiin vastaukset kymmenestä hätäkeskuksesta. Hätäkeskuskyselyn tulosten raportointi on vielä kesken.

Tilastoinnin parantaminen
Todellisten erheellisten paloilmoitusten määrän selvittämiseksi sekä hankkeen tavoitteiden arvioimiseksi ja seuraamiseksi on tilastoaineiston oltava käyttö- ja vertailukelpoista. Työryhmä on laatinut tilastojärjestelmä Prontoon kehittämisehdotuksia, joista osa on hyväksytty Pronton päivityslistalle.

Pelastusviranomaisten toimintamallien kehittäminen
Sisäasiainministeriö ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjestivät kehittämispäivän 29.8.2006 pelastusviranomaisille ja lääninhallitusten edustajille yhteisten toimintamallien luomiseksi. Kehittämispäivän tavoitteena oli kartoittaa pelastusviranomaisten näkemys niistä toimista, joihin pelastusala voi itse vaikuttaa erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi. Kehittämispäivää alustettiin kyselyllä, jonka tarkoituksena oli kartoittaa mitä toimenpiteitä pelastuslaitoksissa on meneillään tai suunniteltu nykyisen tilanteen parantamiseksi ja mitä toimenpiteitä olisi syytä tehdä.

Työryhmä valmistelee mallilomakkeen pelastuslaitoksille apuvälineeksi paloilmoittimen antaman erheellisen ilmoituksen syyn selvittämiseksi yhteistyössä kiinteistön kanssa. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta perustaa pelastusviranomaisten yhteistyöverkosto erheellisten paloilmoitusten vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden kehittämiseksi.

Paloilmoittimen kunnossapidon nykytilanteen selvitys
Kesällä 2006 TUKES on tehnyt kyselyn paloilmoittimien määräaikaistarkastuksia tekeville tarkastuslaitoksille. Kyselyllä kartoitettiin paloilmoittimien kunnossapitotoimenpiteiden nykytilannetta mm. kunnossapito-ohjelman noudattamista ja kuukausikokeiluiden suorittamista. Kyselyn tuloksista käy ilmi, että laadittuja kunnossapito-ohjelmia ei välttämättä noudateta muuten kuin kuukausikokeilujen osalta.

Hyvien toimintamallien kehittäminen
Osa erheellisistä paloilmoituksista aiheutuu erilaisista kiinteistön korjaus- ja muutostöistä. Työryhmä on ryhtynyt valmistelemaan paloilmoitinkiinteistöille suunnattua toimintaohjetta, jolla pyritään parantamaan paloilmoittimella varustetun kiinteistön korjaus- ja muutostyötilanteiden toteuttamista.

Työryhmä on ryhtynyt valmistelemaan myös kunnossapito-ohjelman kehittämistä niin, että siihen liitettäisiin myös ohjeistusta paloilmoittimen kunnossapidosta. Nykymallin mukaisessa kunnossapito-ohjelmassa on kuvattu ainoastaan teknisiä toimenpiteitä.

Pelastustoimen tulossuunnitelma
Pelastustoimen vuoden 2007 tulossuunnitelmaan on kirjattu, että pelastuslaitokset toteuttavat erheellisten paloilmoitusten vähentämishankkeen valmistelemia erheellisten paloilmoitusten vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ongelmakohteisiin puuttumalla.

Tiedottaminen
Työryhmän jäsenet ovat vuoden aikana kiertäneet lukuisissa eri tilaisuuksissa kertomassa hankkeen tavoitteista. Lisäksi hankkeesta on kirjoitettu lehtiartikkeleita alan julkaisuihin.

Lisätietoja:

yli-insinööri Jaana Rajakko, sisäasiainministeriön pelastusosasto, puh. 09-160 42986 ja
tekninen asiantuntija Hannu Nuolivirta, TUKES, puh. 010 6052 586

Sivua muokattu: 20.6.2007

seuraavaedellinen
Kokeile myös avainsanahakua