Satakunnan pelastuslaitos on toiminut nyt yli kolme vuotta ylikunnallisena järjestelmänä. Vuonna 2006 mukana on 26 kuntaa ja noin 250 000 asukasta. Pelastuslaitos toimii 51 asemapaikalla. Päätoimista henkilöstöä on 250 ja 50:n sopimuspalokunnan hälytysosastoissa on noin 1 200 vapaaehtoista henkilöä. Pelastuslaitos hoitaa vuosittain yli 16 000 sairaankuljetustehtävää, lisäksi toimiala ja laitos sisältävät runsaasti muita toimintoja. Vuonna 2005 käynnistyneen hankkeen tavoitteena on selkeyttää pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmää ja luoda hyvä sisäisen johtamisen järjestelmä. Hankkeen tavoitteena on myös edistää pelastustoimen maakunnallista ja aluetaloudellista vaikuttavuutta sekä ylikunnallisen palvelutuotannon lisäarvoa eri osapuolille. Tavoitteena on mallintaa maa- ja seutukunnallisesti sekä alueellisesti rakentuvien yhteiskunnallisten palveluorganisaatioiden menestyksekästä johtamisen ja talouden hallintaa. Projektin kohderyhmänä ovat pelastuslaitoksen keskijohto ja taloudesta vastaavat tahot sekä kuntaomistajat ja tavoitteisiin pyritään seminaarien, ryhmäkeskustelujen, pienryhmätoiminnan, työnohjauksen ja konsultaation sekä ja kyselyjen avulla. Projektin arvioituina tuloksina ovat levitettävissä olevat hyvät käytännöt osaamisen johtamisessa, muutoksen ja talouden hallinnassa sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin synergiaetujen löytämisessä. Lisäksi selvitetään ylikunnallisten palvelutuotantojen vahvuuksia ja mahdollisuuksia.
Hankkeen johtamisosion painopisteitä ovat johtaja- sekä
johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen ja koko päällystön johtamistyön
kehittäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa. Pelastustoimen päällystön ja
henkilöstön yhteisen kielen muodostamiseksi ja sen vakiinnuttamiseksi
järjestetään työseminaareja ja ryhmäkeskusteluja, joiden teemoja ovat olleet
esim. pelastuslaitoksen ydintarkoituksen, -arvojen, vision ja mission
määrittäminen ja kirjoittaminen sekä niiden konkretisointi toimipaikkojen
arjessa. Toimijoiden säännönmukainen kuukausittainen kohtaaminen on luonut ja
vakiinnuttanut uutta vuorovaikutusrakennetta, jossa jatkossakin käsitellään
johtamista ja uudistetaan johtamisjärjestelmää tarpeen mukaan. Kuntakohtaisesta
organisaatiosta alueelliseen siirtymisen vaikutukset johtamisjärjestelmän
kehittämistarpeisiin ovat selkiytyneet.
Vuonna 2006 selkeytetään eri tasoilla toimiville johtajille kuuluvia
johtamistehtäviä ja –vastuita sekä luodaan hyvää yhteistä sisäisen johtamisen
järjestelmää tavoitteina myös
a) alueellistuneen palveluorganisaation ylimmän ja keskijohdon sekä henkilöstön edustajien määrittelemät johtamisjärjestelmän tärkeimmät muutostarpeet sekä
b) muutosjohtamisen keskeisten osa-alueiden hahmottuminen siirryttäessä kuntakohtaisesta toimintamallista alueelliseen organisaatioon.
Talousosion keskeisenä tavoitteena on tehostaa kuntien niukkojen
pelastustoimen voimavarojen yhteistä alueellista käyttöä, edistää päällystön
tulosvastuullisuutta, lisätä yhteiskunnallisten ja liiketoimintaperiaatteella
toimivien palveluiden keskinäisiä synergiamahdollisuuksia sekä kehittää
kuntaomistajien roolia "hyvinä omistajina". Vuonna 2005 on aloitettu
yhteisen talouden kielen rakentaminen pelastustoimen henkilöstön,
vapaaehtoispalokuntien ja kuntaomistajien välille erityisesti taloudenhallinnan
SWOT -analyysin pohjalta käydyn herättelevän keskustelun ja pelastuslaitoksen
toimialueilla pidettyjen talousseminaarien avulla. Näiden yhteydessä on
havaittu myös talousraportoinnin kehittämistarpeita yhdessä pelastuslaitoksen
talouspäällikön kanssa.
Vuoden 2006 aikana kehitetään edelleen pelastuslaitoksen taloudellista
informaatiota ja talouskeskustelua päällystölle, vapaaehtoispalokuntien
johtajille ja kuntaomistajille pidettävien kehittämisseminaarien avulla, joissa
pyritään kehittymään sekä yksilöinä että yhteisen talouskeskustelun osapuolina.
Taloudenhallinnan kehittämistä tukevat KTM -opiskelijoiden opinnäytetyöt mm.
kuntarahoitusmallin ja kuntaraportoinnin kehittämisestä sekä sairaankuljetuksen
talousjohtamisesta.
Hankkeen kolmannessa osiossa tarkastellaan pelastustoimen ylikunnallisuutta. Osion keskeisenä tavoitteena on koota pelastustoimen alueellistamisen herättämiä muutoksen keskeisten toimijoiden ajatuksia. Näiden tietojen pohjalta arvioidaan Satakunnan pelastuslaitoksen valmistelua ja toiminnan käynnistymistä.
Satakunnan pelastuslaitoksen syntyhistoriaa arvioidaan kyselytutkimuksella, joka suunnataan pelastuslaitoksen päällystölle, henkilöstöryhmille sekä sopimuspalokuntien edustajille. Kuntaomistajien näkökulmaa selvitetään asiakirjavertailun pohjalta.
Alueellinen toimintamalli pelastustoimessa on ainakin Satakunnassa osoittautunut ennakoitua haastavammaksi. Monien toimintakulttuurien yhteensovittaminen ei ole sujunut täysin kivuttomasti ja siksi on tärkeää tarkastella syntyprosessia vähän tarkemmin, jotta voimme löytää mahdollisia kipukohtia alueellisessa yhteistyössä. Näin kokemukset pelastustoimen alueellistamisesta voivat helpottaa myös muiden hallinnonalojen pyrkimyksiä alueelliseen yhteistoimintaan.
Hankkeessa tarkastellaan myös alueellisen toimintamallin vastaavuutta sille asetettuihin haasteisiin. Lisäksi kartoitetaan kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen toimivuutta ja mahdollisia muutostarpeita sekä valmistellaan uusi yhteistoimintasopimus toiminnan pohjaksi. Satakunnan pelastuslaitoksen nykyisen yhteistoimintasopimuksen mukaan kustannukset on jaettu asukasluvun mukaan jaettaviin viranomaiskustannuksiin ja kunkin kunnan palvelutason perusteella määräytyviin palvelutasokustannuksiin. Tämän tyyppiseen jakomalliin on osoittautunut vaikeaksi sovittaa maakunnallista kehittämistyötä.
Artikkelin ovat kirjoittaneet professori Heli Hookana, erikoistutkija Katriina Perkka-Jortikka ja palomestari Petri Ekberg
Sivua muokattu: 30.3.2006
seuraavaedellinen