Uusi laki hätäkeskustoiminnasta tulee voimaan 1.1.2011. Lailla ei muuteta Hätäkeskuslaitoksen ja viranomaisten välistä työnjakoa. Hätäkeskuslaitoksen tehtävä on edelleenkin hätäilmoitusten vastaanottaminen, arviointi ja ilmoitusten tai tehtävien välittäminen eri viranomaisille viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti sekä tähän liittyvät tukipalvelut.

- Viime kesän myrskyt ja aiemmat pitkäkestoiset tilanteet ovat käytännössä osoittaneet, että pelastustoiminnan johtamisessa on kehittämisen tarpeita. Hätäkeskukset välittivät esimerkiksi laajoja tuhoja aiheuttaneista myrskyistä pelastuslaitoksille satoja tehtäviä. Tällaisissa tilanteissa pelastuslaitosten omat johtokeskukset tai valvomot saattavat olla tarpeen, jotta tehtävät ja niiden hoitamiseen käytettävissä olevat resurssit pystytään kohdentamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, Holmlund toteaa.

Pelastuslaitokset ja poliisi vastaavat oman operatiivisen toimintansa johtamisesta. Jo kunnallisten aluehälytyskeskusten aikana osalla pelastuslaitoksia oli miehitettyjä valvomoita tai johtopaikkoja. Tällä hetkellä seitsemällä pelastuslaitoksella on oma valvomo tai johtopaikka. Kahdeksan pelastuslaitosta on ilmoittanut suunnittelevansa sellaisen perustamista. Pelastuslaitosten lisäksi kunnissa on myös muita kunnallisia palveluita varten ympärivuorokautisesti toimivia päivystysjärjestelmiä.

Osa kunnista suunnittelee luopuvansa erillisistä muita kuin pelastustointa palvelevista päivystysjärjestelyistä. Tällöin saattaa olla tarkoituksenmukaista yhdistää pelastustoimen omaa johtamista varten tarvittavaan johtokeskukseen (valvomoon) myös kuntien teknisen toimialan valvontatoimintoja.

Hätäkeskusuudistuksen vaikutus valvomoiden perustamista koskevaan suunnitteluun rajoittuu siihen, että uudistuksen myötä muutamalla paikkakunnalla vapautuu johtokeskukseksi tai valvomoksi soveltuvia tiloja.

Poliisin uudet johtokeskukset aloittavat toimintansa vuonna 2011

Poliisihallitus teki päätöksen poliisilaitosten jakamisesta kuuteen johtokeskusalueeseen kesäkuussa 2010. Johtokeskusten keskeisiä tehtäviä ovat poliisin johtamistoimintojen tukeminen, tilannekuvan ylläpitäminen, tarvittavien esikuntatoimenpiteiden käynnistäminen, sisäisen tiedonkulun varmistaminen ja ulkoinen tiedottaminen sekä tukipalvelut.

- Johtokeskukset varmistavat yleis- ja kenttäjohtajien edellytykset keskittyä johtamiseen ja toimivat yleisjohtajien esikuntina. Ne toimivat tiiviissä yhteistyössä hätäkeskusten kanssa. Johtokeskusaluejako noudattaa jo uutta hätäkeskusaluejakoa, joten tässäkään suhteessa ei synny mitään ongelmia hätäkeskusuudistusta eteenpäin vietäessä, toteaa ministeri Holmlund.

Ministeri Holmlundin mukaan sisäasianministeriö tulee yhteistyössä pelastuslaitosten, poliisin, sosiaali- ja terveystoimen sekä Hätäkeskuslaitoksen kanssa jatkamaan työtä, jolla määritellään viranomaisten ja hätäkeskusten työnjakoa ja viranomaisten johtamistoimintaa tukevia toimia. Hätäkeskusuudistuksella ei ole tarkoitus siirtää tehtäviä valtiolta kunnille tai yleensäkään muille viranomaisille.

Hätäkeskuslaitoksen ja viranomaisten välisiä rajapintoja tarkemmin määrittävää asetusta sekä hätäkeskustoiminnan ohjeita on valmisteltu hyvässä ja tiiviissä yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen palveluita käyttävien viranomaisten kanssa.

Lisätietoja: erityisavustaja Kristiina Kokko, 050 342 3654, pelastusylijohtaja Pentti Partanen, 050 456 0002, poliisiylijohtaja Mikko Paatero, 0400 594 317 sekä yksikön päällikkö Pentti Saira, 071 878 8571

erityisavustaja , 050 342 3654, pelastusylijohtaja , 050 456 0002, poliisiylijohtaja , 0400 594 317 sekä yksikön päällikkö , 071 878 8571

Kiinassa ministeri Holmlund tutustuu Shanghain Expo 2010-maailmannäyttelyn mittaviin turvajärjestelyihin. Lisäksi ministeri tapaa Kiinan sisäisestä turvallisuudesta vastaavan ministerin Meng Jianzhun sekä pelastustoiminnasta vastaavan siviiliasioiden ministerin Li Liguon.

Vietnamissa ministeri Holmlund allekirjoittaa Vietnamin kanssa yhteistyöpöytäkirjan rikostorjunnasta. Tavoitteena on parantaa maiden välistä yhteistyötä rikostorjunnassa ja luoda toimintamalleja yhteistyölle. Lisäksi ministeri vierailee Vietnamin ja Kiinan välisellä rajalla ja tutustuu rajaturvallisuusjärjestelyihin.

Ministeri Holmlund tapaa Vietnamin pääministerin Nguyen Tan Dzungin sekä sisäisen turvallisuuden varaministerin Nguyen Khanh Toanin.

Molemmissa maissa ministeri Holmlund tutustuu myös maiden katastrofivalmiuteen ja pelastustoimen järjestelmiin sekä keskustelee pelastustoimeen liittyvistä yhteistyötarpeista ja -mahdollisuuksista.

Lisätietoja: ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri, 071 878 8250, ylitarkastaja Katarine Lindstedt, 071 878 8258

: ylijohtaja , 071 878 8250, ylitarkastaja , 071 878 8258

29.9.2010 Pelastusopistolla, Kuopiossa.

Seminaari on tarkoitettu aluehallintovirastojen pelastustoiminnan ja varautumisen henkilöstölle, pelastuslaitosten koulutusvastaaville, pelastuspäälliköille,riskinhallintapäälliköille ja muille, jotka suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä teollisuuslaitosten kanssa kemikaaliturvallisuuteen liittyviä suuronnettomuusharjoituksia sekä ns. Seveso-laitosten turvallisuus- ja pelastusorganisaatioissa työskenteleville.

Seminaarissa käsitellään turvallisuusselvitysvelvollisten Sevesolaitosten suuronnettomuusharjoitusten suunnittelua, yhteistyötä ja niihin liittyviä säädöksiä, onnettomuusharjoitusten monipuolistamista, hyvää toteutusta ja harjoituksista oppimista. Seminaarissa esitellään Pelastusopiston tulevaa koulutusta suuronnettomuusharjoitusten suunnittelusta ja toteutuksesta sekä tutustutaan Pelastusopiston oppimisympäristöihin.

Seminaarin hinta on 65 €/henkilö. Kurssimaksu sisältää opetuksen ja seminaarimateriaalin.

Ilmoittautuminen seminaariin Pelastusopiston internetsivujen kautta osoitteessa: http://www.pelastusopisto.fi. Ilmoittautuminen päättyy 20.9.2010.

Lisätietoja seminaarista antavat yliopettaja Kyösti Survo, puh. 071 875 3475, yli-insinööri Kristine Jousimaa, puh. 071 878 8426 ja opintosihteeri Airi Turtiainen, puh. 071 875 3492.

Tervetuloa!

Seminaarin ohjelma

I luokka

Palopäällikkö Pekka Ahola, eversti Aapo Cederberg, ylijohtaja Juhani, Eskola, hätäkeskuksen johtaja Juha-Veli Frantti, ylitarkastaja Pentti Haapala, pelastusylitarkastaja Ilkka Heinonen, tilannepäällikkö Ilkka Heinonen, kaupunginjohtaja Martti Heinonen, ylilääkäri, dosentti Markus Henriksson, ylitarkastaja, DI Tapani Honkamaa, kunnanjohtaja Seppo Huldén, kaupungininsinööri Hannu Huotari, pelastusjohtaja Jari Hyvärinen, pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki, hallitusneuvos Pekka Järvinen, varapuheenjohtaja Vesa Kauppinen, aluepalomestari Jorma Kenttä, aluepalopäällikkö Urho Keskitalo, pelastussuunnittelija Ansa Komi, pelastustarkastaja Arto Laine, pelastusylitarkastaja Jari Laine, valmiuskoordinaattori Olli Lampinen, valmiuspäällikkö Matti Latvala, palopäällikkö Heikki Levón, aluepalopäällikkö Markku Lehtinen, turvallisuusvastaava Erkki Myllyaho, palopäällikkö Arto Mäkelä, palvelualuehohtaja, pelastusjohtaja Tero Mäki, palvelualuejohtaja, dosentti Markku Mäkijärvi, valmiuspäällikkö Risto Noopila, palopäällikkö Veijo Nuppola, johtava asiantuntija, FM Ronnie Olander, materiaalihallintopäällikkö Markku Palsio, hallitusneuvos Hannu Pennanen, keskusrikospoliisin päällikkö, poliisineuvos Rauno Ranta, kaupunginjohtaja Jari Rantala, rehtori Pekka Rantala, johtaja Taneli Rasmus, valmiuspäällikkö Timo Ristikankare, kapteeniluutnantti Joachim Rosenlöf, yksikön johtaja Ben Rydman, pelastuspäällikkö Risto Salopuro, lentotoiminnan johtaja Veikko Sievänen, tekninen päällikkö Pertti Soininvaara, beredskapsplanerare Bo Ståhl, poliisijohtaja Jorma Toivanen, pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen, tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas, toimitusjohtaja Risto Vaittinen, laboratorionjohtaja, FM Kaj Vesterbacka ja varautumispäällikkö Kari Wirman.

II luokka

Kansainvälisten asioiden sihteeri Jouko Alaluusua, lääninterveystarkastaja Erja Alanen, turvallisuuspäällikkö Jani Arnell, kirvesmies Esko Askola, brandmästare Gunnar Backlund, paloinsinööri Juhani Carlson, palopäällikkö Matti Eskonniemi, palotarkastaja Veikko Hautamäki, kirjanpitäjä Pirjo Helenius, valmiuspäällikkö Joni Henttu, diplomi-insinööri Olli Holm, johtaja Ilkka Horelli, tietoturva-asiantuntija Kauto Huopio, kiinteistöpäällikkö Anita Hyvärinen, paloesimies Hannu Härmä, palomestari Risto Ijäs, johtava palotarkastaja Leif Juselius, palopäällikkö Timo Järvi, paloinsinööri Jani Kanerva, esimies Teuvo Karhu, apulaisjohtaja Tuomo Kivikari, isännöitsijä Tapani Kniivilä, yliopettaja Jussi Korhonen, palomestari Hannu Kukkonen, palomestari-palotarkastaja Pertti Lahtinen, maanrakennusmies Jarmo Lauri, palopäällikkö Petteri Lehtinen, aluepalopäällikkö Tapani Lehtinen, yksikön päällikkö Keijo Leminen, radiotarkastusyksikön päällikkö Pentti Lindfors, aluepäällikkö Markus Lohikoski, osastonylilääkäri, LT Vesa Lund, ylilääkäri Outi Lyytikäinen, yli-insinööri Arto Lönnroth, hallintojohtaja Virva Maskonen, asiakaspalvelupäällikkö Hannu Matintupa, viestintäpäällikkö Sari Mattila, turvallisuuspäällikkö Ari-Pekka Meuronen, suunnittelija Jouko Moisio, ylitarkastaja Keijo Muranen, koulutuspäällikkö Petri Nenonen, kehityspäällikkö Pauli Nieminen, palomestari Yrjö Niiranen, kunnanjohtaja Rauni Nokela, turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Kimmo Nurminen, viestintäneuvos Kari T. Ojala, lääninsosiaalitarkastaja Pirkko Pakkala, johtaja Kirsi Paasikoski, aluepalopäällikkö Harri Paldanius, läänineläinlääkäri Tapio Palmu, koulutuspäällikkö Aulis Partanen, suunnittelupäällikkö Marja Pellosniemi, pelastuspäällikkö Olli Pietikäinen, valmiuspäällikkö Tuomas Pälviä, kunnankamreeri Mika Rantala, palomestari Raimo Rasijeff, lähiliikennejohtaja Kari Rosenholm, pelastusylitarkastaja Rami Ruuska, johtajaylilääkäri Eva Salomaa, hallintosihteeri Tuija Salonen, osastosihteeri Raija Sarén, opettaja Olavi Savolainen, kiinteistöpäällikkö Matti Siitari, laboratorionjohtaja Dina Solatie, palvelupäällikkö Yrjö Stolze, väestönsuojelukouluttaja Ulf Sträng, projektijohtaja Pekka Suorsa, valmiuspäällikkö Kari Tiermas, väestönsuojelusuunnittelja Tapani Tulokas, ylitarkastaja Kaisa Turunen, palopäällikkö Osmo Turunen, neuvotteleva virkamies, varatuomari Markus Uomala, erikoissuunnittelija Karl- Henrik Widbom, toimistovirkailija Marja-Leena Vilhunen, toiminnanjohtaja Markku Virtanen, varautumiskouluttaja Risto Virtanen ja ICT-käyttöpäällikkö Mikko Väyrynen.

Lisätietoja: pelastusylitarkastaja Veli-Pekka Hautamäki, 071 878 8419

: pelastusylitarkastaja , 071 878 8419

Perusteluina valinnalle SSPL esittää seuraavaa:

Anjalan VPK:n toimintavalmius ja osaaminen ovat valtakunnallisessa vertailussa erinomaisella tasolla. Sen toiminta on monipuolista: palokunnalla on hyvin koulutettu, organisoitu ja johdettu hälytysosasto sekä myös aktiivisesti toimivat harrastus- ja nuoriso-osastot.

Anjalan VPK osallistuu palokuntakilpailuihin aktiivisesti ja on menestynyt niissä erinomaisesti. Muun muassa tänä vuonna se voitti palokuntien Suomen mestaruuden.

Anjalan VPK:n vastuuhenkilöt ovat olleet esimerkillisellä tavalla huolehtimassa koko vapaaehtoispalokuntaliikkeestä ja sopimuspalokuntajärjestelmästä alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Anjalan VPK:lla on lisäksi erinomaiset suhteet ympäröivään yhteisöön.

Palokunnan jäsenistöstä on tullut useita pelastusalan ammattiin kouluttautuneita.

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto pitää valittua palokuntaa esimerkkinä erinomaisesti toimivasta vapaaehtoispalokunnasta.

—

Suomen Sopimuspalokuntien Liiton myöntämän Vuoden Vapaaehtoispalokunta -kunniamaininnan ovat saaneet 2003 Heinäveden VPK, 2004 Konginkankaan VPK ja Äänekosken VPK, 2005 Sodankylän VPK, 2006 Nurmon VPK, 2007 Hitis FBK (Hiittisten VPK), 2008 Harjunalustan VPK ja 2009 Taivassalon VPK.

Vapaaehtoispalokunnat huolehtivat keskeisesti Suomen pelastustoiminnasta. Suomessa on 560 VPK-muotoista ja 160 henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokuntaa. Lisäksi useat tehdas-, laitos- ja sotilaspalokunnat toimivat sopimuspalokuntina. Palokuntien kokonaismäärä Suomessa on noin 1.000.

Suomen pinta-alasta noin 95 % hoidetaan pelastustoiminnan osalta vapaaehtoisuuteen perustuvien sopimuspalokuntien avulla. Sopimuspalokunnat ovat mukana noin 70 %:ssa vuosittaisista hälytystehtävistä. Vapaaehtoispalokuntien toiminnassa on mukana noin 40.000 henkilöä.

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on vapaaehtoispalokuntien valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, jossa on jäseninä 513 vapaaehtoispalokuntayhteisöä. Näissä toimii eri tehtävissä yhteensä noin 22.000 palokuntalaista. Nettisivujen osoite on www.sspl.fi. Liiton alueosastot (18 kpl) toimivat pelastustoimialueilla.

Lisätiedot toiminnanjohtaja Isto Kujala 040 075 2364 isto.kujala@sspl.fi
tiedottaja Pekka Koivunen 040 501 8721 pekka.koivunen@palokuntalainen.fi

Uudella lailla edistetään väestön turvallisuutta, järjestetään uudelleen hätäkeskuspalveluiden tuottaminen sekä parannetaan palveluiden saatavuutta ja laatua.

Hätäkeskuslaitoksen keskeiset tehtävät ovat hätäkeskuspalveluiden tuottaminen ja siihen liittyvät pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisille annettavat tukipalvelut.

Hätäkeskuslaitoksessa on hätäkeskuksia, esikuntatoimintoja hoitava yksikkö ja tarvittaessa muita yksiköitä. Esikuntatoimintoja hoitava yksikkö sijaitsee Porissa. Sisäasiainministeriö on aiemmin päättänyt, että hätäkeskuspalvelut keskitetään seitsemään hätäkeskukseen vuosina 2011-2015 ja että hätäkeskusten toimintamallit yhtenäistetään resurssien tehokkaamman käytön edistämiseksi. Toimintamallien yhtenäistäminen on myös edellytys valtakunnallisen uuden tietojärjestelmän käyttöönotolle. Uusi tietojärjestelmää mahdollistaa sen, että hätäkeskukset voivat varmistaa toisiaan ruuhkatilanteissa ja poikkeusoloissa.

Hätäkeskuslaitosta ohjaavat yhteistyössä sisäasianministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Uudella lailla selkeytetään Hätäkeskuslaitoksen johto- ja ohjaussuhteita.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Ilpo Helismaa, 071 878 8452

neuvotteleva virkamies ,

Tarjottu apu koostuu kahdesta metsäpalontorjuntakontista, jotka sisältävät muun muassa sammutusletkuja ja -pumppuja. Lisäksi Suomi on valmis lähettämään Venäjälle kaksi maastopalojen asiantuntijaa. Venäjä arvostaa Suomen asiantuntemusta turve- ja metsäpalojen sammutustöissä.

Jos Venäjä hyväksyy avuntarjouksen, kalusto voidaan kuljettaa välittömästi rajalle ja sieltä eteenpäin Venäjän viranomaisten osoittamalle alueelle. Tarjottu kalusto ei vaikuta Suomen omaan maastopalojen torjuntavalmiuteen.

Suomen ja Venäjän välillä on voimassa valtiosopimus keskinäisestä avunannosta suuronnettomuustilanteissa. Sopimuksen nojalla Suomi on aikaisemminkin antanut apua metsäpalojen sammutustöissä sekä muissa suuronnettomuuksissa. Maiden välistä yhteistoimintaa on myös harjoiteltu säännöllisesti.

Lisätietoja: hallitusneuvos Timo Viitanen, p. 071 878 8440

Ilmoituksia kaatuneista puista alkoi tulla muualtakin, ja Satakunnan pelastuslaitokselta hälytettiin yksiköitä sitä mukaa, kun tarvetta ilmeni. Kirjurinluodon Areenalle myrsky iski noin kymmenen minuuttia lentoaseman jälkeen. Rajuilma lennätti festivaalialueen rakennelmia ja noin 40 ihmistä loukkaantui.

Tapahtumassa mukana olleet paikalliset viranomaiset Satakunnan pelastuslaitokselta ja poliisilaitokselta sekä hätäkeskuksesta kävivät tänä aamuna yhdessä sisäasiainministeri Anne Holmlundin kanssa läpi eilisen onnettomuuden viranomaistoimintaa.

Viranomaisyhteistyö sujui Porissa erinomaisesti ja kaikki pelastus- ja turvallisuustoimet hoidettiin ammattitaitoisesti, arvioi ministeri Holmlund saatuaan aamulla selvityksen tapahtumien kulusta ja viranomaisten toiminnasta ukkosmyrskyn aikana.

Tilaisuuden ennakkojärjestelyt turvallisuustoimien osalta oli hyvin tehty ja suunniteltu niin viranomaisten kuin festivaalin järjestävän tahonkin osalta. Arvioimme tapahtumaa vielä myöhemmin sisäasiainministeriön turvallisuusasiain johtoryhmässä. Suurten yleisötapahtumien turvallisuusjärjestelyt vaativat erityistä huolellisuutta. Hyviä käytänteitä tällaisten äkillisten tapahtumien osalta on syytä käsitellä ja viedä tietoutta myös eteenpäin, ministeri Holmlund totesi.

Ennakkosuunnittelu ja yhteistoiminta avainasemassa

Lääkinnällinen pelastustoiminta Sonisphere-festivaaleilla sujui hyvässä yhteistyössä festivaalien oman lääkintäorganisaation kanssa.

Lievemmin loukkaantuneita hoidettiin festivaalialueen oman lääkintäorganisaation kanssa. Porin terveystoimen osoittama kahden ambulanssin lisäresurssi suurien yleisötapahtumien ajaksi osoittautui nyt tarpeelliseksi. Kaikkia tehtäviä Porin kaupunkialueella pystyttiin hoitamaan tapahtuman aikana ilman suurempia viiveitä, totesi pelastusjohtaja Pekka Tähtinen Satakunnan pelastuslaitokselta.

Olemme asettaneet turvallisuuden osalta tiukat ehdot isojen yleisötapahtumien järjestäjille ja nyt voidaan todeta, että se kannatti, sillä tällaisessa yllättävässä tilanteessa kaikki turvallisuustoimet sujuivat mallikkaasti ohjeiden mukaisesti, kommentoi Porin poliisilaitokselta rikoskomisario ja tapahtuman tutkinnanjohtaja Erik Salonsaari.

Satakunnan hätäkeskus ruuhkautui vain hetkellisesti ukkosmyrskyn takia.

Olimme varautuneet isoon yleisötapahtumaan lisäämällä hätäkeskuspäivystäjien määrää. Ukkosmyrsky aiheutti vain pienen piikin hätäpuheluiden määrässä, sillä pelastustoimet saatiin nopeasti käyntiin festivaalialueella eikä hätäkeskukseen tullut paljon päällekkäisilmoituksia totesi Satakunnan hätäkeskuksen viestipäällikkö Heikki Patjas.

Lisätietoja:

valtiosihteeri Antti Pelttari, sisäasiainministeriö, 050 357 7194

pelastusjohtaja Pekka Tähtinen, Satakunnan pelastuslaitos, 044 701 1590

rikoskomisario, tutkinnanjohtaja Erik Salonsaari, Satakunnan poliisilaitos, 044 783 7703

viestipäällikkö Heikki Patjas, Satakunnan hätäkeskus, 044 710 5119

Suurlähetystö ilmaisi Suomen valmiuden tarkastella tilannetta ja kysyi mahdollisen lisäavun tarpeesta. Suomen mahdollisuudet avun antamiseen ovat kuitenkin rajalliset, koska Suomessa ei ole raskasta lentosammutuskalustoa ja myös kotimaassa tarvitaan voimavaroja myrskytuhojen ja helteestä johtuvan metsäpalovaaran takia.

Metsäpalotilannetta Suomen lähialueilla seurataan tarkasti muun muassa satelliittihälytysjärjestelmän avulla. Ilmatieteen laitoksen ennusteiden ja havaintojen perusteella saadaan tietoa metsäpalojen savujen leviämisestä. Tarvittaessa rajan läheisyydessä maiden pelastusviranomaiset voivat tehdä yhteistyötä lähialuesopimusten perusteella.

Viranomaiset seuraavat metsäpalotilannetta yhteistyössä

Venäjän metsä- ja maastopalojen vuoksi sisäasiainministeriö on muodostanut yhdessä ulkoasiainministeriön kanssa yhteistyöverkon, joka seuraa metsäpalotilanteen kehittymistä. Verkostoon kuuluu ulkoasiainministeriön henkilöstöä Moskovassa, Pietarissa ja Petroskoissa sekä viranomaisia kotimaassa.

Venäjällä sijaitsevien Suomen edustustojen verkkosivuilla on jaettu tietoa tilanteesta ja mahdollisista savujen aiheuttamista terveyshaitoista erityisesti riskiryhmille. Edustustot pitävät tarpeen mukaan yhteyttä Venäjällä asuviin suomalaisiin.

Lisää tietoa osoitteista www.formin.finland.fi, www.ilmatieteenlaitos.fi

Lisätietoja: valtiosihteeri Antti Pelttari, 050 357 7194, pelastusylijohtaja Pentti Partanen, 050 456 0002

valtiosihteeri , 050 357 7194, pelastusylijohtaja , 050 456 0002

Automaattiset sammutuslaitteistot eli sprinklerit ovat tehokkain keino ehkäistä palokuolemia ja myös tulipalojen aiheuttamia materiaalisia vahinkoja. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomi on jäämässä jälkeen Norjasta ja Ruotsista paloturvallisuuden kehittämisessä, vaikka Suomessa palokuolemat ovat selkeästi suurempi ongelma kuin naapurimaissa. Suomessa on kuollut tulipaloissa heinäkuun loppuun mennessä 44 ihmistä.

Norjassa tuli heinäkuun alussa voimaan säädös, jonka mukaan kaikissa yli kolmikerroksisissa asuintaloissa, joissa on hissi, täytyy olla automaattinen sammutuslaitteisto. Myös Ruotsissa uudistetaan rakennusten paloturvallisuusmääräyksiä, jotka edellyttävät sammutuslaitteistoja. Ruotsissa kaavaillaan sprinklereiden vaatimista kaikkiin erityisryhmien asuntoihin ja hoitolaitoksiin.

– Tällä hetkellä on aiheellista kysyä, pysyykö Suomi mukana pohjoismaisessa kehityksessä, painottaa johtaja Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Kysymys on erityisen polttava, koska palokuolemien määrä on meillä selkeästi suurempi kuin muissa Pohjoismaissa.

Sprinklerit estävät palokuolemat tehokkaasti. Lämpötila ja lämpösäteilyn intensiteetti eivät nouse palavassa tilassa ihmiselle sietämättömiksi, ja happipitoisuus ei laske huonetilassa. Sprinkleri ehkäisee tehokkaasti myös haitallisten kaasujen syntymistä paloissa.

Erään ulkomaisen tutkimuksen mukaan asuntopaloissa, joissa ei ollut palovaroitinta eikä sprinkleriä, kuoli keskimäärin 9,5 ihmistä 1000 paloa kohti. Pelkästään palovaroittimella varustettujen tilojen paloissa vastaava luku oli 8,2. Sammutuslaitteistolla suojatuissa asunnoissa luku oli nolla.

Sprinkleri ei laukea turhaan

Suomessa sprinklereitä kohtaan on esitetty kritiikkiä. Pelätään, että sammutuslaitteisto laukeaa turhaan. Tutkimusten mukaan salamanisku on todennäköisempi kuin sprinklerin laukeaminen aiheetta. Pelon taustalla on vesivahinkojen pelko. Kuitenkin tulipalotilanteessa sprinkleristä tulee vettä murto-osa verrattuna palokunnan operatiivisen sammutustoiminnan vesimääriin.

Sprinkleri estää palon leviämisen tehokkaasti jo syttymisvaiheessa. Kuopion asuntomessuilla on esillä 15.8. saakka sprinklerikontti, jossa voi omin silmin havaita sprinklerin tehokkuuden palon sammuttajana ja ennen kaikkea ihmishengen pelastajana. Sprinklerikontti sijaitsee turvavarusteltua Sami-taloa (kohde 18) vastapäätä.

Tulipaloissa on kuollut heinäkuun loppuun mennessä 44 henkilöä, joista 32 oli miehiä ja 12 naisia. Heinäkuussa palokuolemia oli 3.

Lisätietoja: Johtaja Matti Orrainen, 040 5038 338, tiedottaja Eevi-Kaisa Hepojoki, 040 481 9122

Saksassa Love Parade -tapahtumassa tapahtunut, useiden ihmisten kuolemaan johtanut onnettomuus on herättänyt keskustelua suurten yleisötilaisuuksien turvallisuusjärjestelyistä. Tapahtumapaikalle johtaneen alikulkutunnelin paikkeille syntynyt ihmismassojen paine kasvoi liian suureksi tuhoisin seurauksin. Tapahtumien syiden selvittely on Saksassa meneillään.

Myös Suomen kesään kuuluvat suuret yleisötilaisuudet, joissa on tarjolla monenlaisia palveluita ja aktiviteetteja. Kotimaistenkin tilaisuuksien järjestäjien tulee kiinnittää huomiota turvallisuusjärjestelyiden tasoon. Tilaisuuksissa tarjottavien palveluiden on oltava turvallisia ja yleisötilaisuuden olosuhteisiin suunniteltuja.

Yleisötilaisuuden turvallisuudesta vastaa tilaisuuden järjestäjä. Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta eli ns. KuTuL (75/2004) edellyttää, että palvelun, kuten yleisötilaisuuden, tarjoajan tulee varmistautua siitä, että yleisötilaisuudesta ei aiheudu vaaraa. Tilaisuuden järjestäjällä tulee olla riittävät ja oikeat tiedot tilaisuudesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Lain mukaan tilaisuuden järjestäjän on myös annettava palveluun osallistujille tarvittavat tiedot ymmärrettävässä muodossa, jotta osallistujat pystyvät arvioimaan tilaisuuteen tai toimintaan liittyvät vaarat.
Tilaisuuden järjestäjän on tehtävä etukäteen poliisille yleisötilaisuusilmoitus, minkä perusteella poliisi antaa tarvittaessa määräyksiä turvallisuusjärjestelyistä. Pelastuslaitos puolestaan kiinnittää huomiota mm. alueeseen ja sen ympäristöön, pelastusreitteihin, poistumisteihin, evakuointiin ja kaasun, tulen sekä muiden erikoistehosteiden käyttöön. Viranomaiset valvovat myös järjestäjän tekemää riskien arviointia ja toimia onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi.
Tukes ohjaa kunnissa tehtävää kuluttajaturvallisuusvalvontaa, ja käytännössä tarkastuksia tekevät kuntien terveystarkastajat. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa huomiota kiinnitetään yleiseen turvallisuusjohtamiseen, kuten merkittävien riskien tunnistamiseen ja niihin varautumiseen, valmiuksiin toimia erityistilanteissa, henkilöstön ensiaputaitoihin sekä yleisön opastamiseen. Turvallisuusjohtamiseen liittyvillä asioilla onkin paljon yhteisiä rajapintoja pelastusviranomaisten suorittaman valvonnan kanssa. Tämän lisäksi kuluttajaturvallisuusvalvontaan kuuluvat yleisötilaisuuksissa esimerkiksi erilaiset huvipuisto- tai ohjelmapalvelutoiminnassa käytettävät laitteet ja aktiviteetit, kuten pomppulinnat, trampoliinit, poniratsastus, kanoottien yms. vuokraus sekä lävistäjät ja tatuoijat sekä tilaisuudessa myytävät ja jaettavat tavarat.

Suomessa yleisötilaisuuksien turvallisuutta valvotaan tänä kesänä tehostetusti kuntien, aluehallintovirastojen ja Tukesin yhteisessä projektissa. Projekti toteutetaan yhteistyössä poliisin ja pelastuslaitosten kanssa. Kuntien terveystarkastajat tekevät kesän aikana valvontatarkastuksia eri yleisötilaisuuksiin ja kiinnittävät erityistä huomiota siellä tarjottavien palveluiden turvallisuuteen.

Lisätietoja antaa ylitarkastaja Niina Torvela, puh. 010 6052 184, etunimi.sukunimi@tukes.fi.

- Venäjä ei ole esittänyt Suomelle avunpyyntöä metsäpalojen sammuttamiseen. Jos pyyntö tulisi, harkitsemme luonnollisesti mahdollisuuksiamme auttaa. Keski-Venäjällä tarvitaan kuitenkin lähinnä raskasta lentosammutuskalustoa, jollaista Suomessa ei ole, sisäasiainministeri Anne Holmlund toteaa.

- Ukkosmyrskyjen pelastus- ja raivaustöiden sekä maastopalojen vaaran vuoksi pelastushenkilöstöä ja kalustoa tarvitaan Suomessa. Ensisijainen tehtävämme on huolehtia pelastusvalmiudesta maamme rajojen sisäpuolella.

Suomen itärajan läheisyydessä tilanne ei ole yhtä vakava kuin Keski-Venäjällä. Karjalan tasavallan alueella metsäpalojen määrä on viime päivien aikana vähentynyt.

Ministeri Holmlundin mukaan metsäpalotilannetta seurataan tarkasti muun muassa satelliittihälytysjärjestelmän avulla. Ilmatieteen laitoksen ennusteiden ja havaintojen perusteella saadaan tietoa metsäpalojen savujen leviämisestä. Tarvittaessa rajan läheisyydessä maiden pelastusviranomaiset voivat tehdä yhteistyötä lähialuesopimusten perusteella.

Viranomaiset seuraavat metsäpalotilannetta yhteistyössä

Venäjän metsäpalojen vuoksi sisäasiainministeriö on muodostanut yhdessä ulkoasiainministeriön kanssa yhteistyöverkon, joka seuraa metsäpalotilanteen muutoksia. Verkostoon kuuluu ulkoasiainministeriön henkilöstöä Moskovassa, Pietarissa ja Petroskoissa sekä kotimaassa.

Mahdollisen säteilytilanteen osalta sisäasiainministeriön pelastusosasto on yhteydessä säteilyturvakeskukseen (STUK), joka seuraa ilman radioaktiivisuutta Suomessa.

Venäjän metsäpalosavut eivät tuo radioaktiivisuutta Suomeen

Venäjän viranomaisten mukaan tulipalot eivät uhkaa ydinlaitosten turvallisuutta.

Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutusalueelta metsäpalojen takia mahdollisesti ilmaan vapautuvan radioaktiivisuuden määrä on enimmilläänkin hyvin pieni. Mikäli sitä päätyy Suomeen, määrä ei ole ihmisten terveyden kannalta haitallista.

Suomessa on koko maan kattava reaaliaikainen automaattinen säteilyvalvontaverkko, jossa on 255 mittausasemaa.

Lisätietoja: valtiosihteeri Antti Pelttari, p. 050 357 7194, pelastusylitarkastaja Taito Vainio, p. 050 456 0008 ja Säteilyturvakeskuksen tiedotuspäivystys (säteilyturvallisuusasiat), p. 010 850 4761

Johtaja vastaa aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueesta sekä vastuualueen toiminnan tuloksellisuudesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta. Johtajan tehtäviin kuuluu myös vastuualueen toiminnan käynnistäminen ja organisointi uudessa aluehallintovirastossa. Viran sijoituspaikka on Turku.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on huolissaan tulipaloissa kuolleiden ikääntyneiden ihmisten suuresta määrästä. SPEKin mediaseurannan mukaan jopa puolet tänä vuonna tulipaloissa menehtyneistä oli yli 60-vuotiaita. Suurin osa heistä asui omakoti-, pien- tai rivitalossa. Kun ikääntyneiden ihmisten määrä lisääntyy ja kotona asumista tuetaan, palokuolemamäärä todennäköisesti kasvaa. Kesäkuussa tulipaloissa kuoli kaksi henkilöä.

SPEKin mediaseurannan mukaan tämän vuoden tulipaloissa on kuollut 41 henkilöä. Heistä 29 oli miehiä ja 12 naisia.

Suurin osa kuolemaan johtaneista tulipaloista syttyi omakoti- ja pientaloissa sekä rivitaloissa. Jopa puolet menehtyneistä oli iältään yli 60-vuotiaita. Viime vuonna vastaavaan aikaan palokuolemia oli 52. Heistä 16 oli yli 60-vuotiasta. Vuonna 2008 kesäkuun loppuun mennessä tulipaloissa oli kuollut 60 henkilöä, joista 17 kuului ikääntyneiden ihmisten riskiryhmään. Koska ikääntyneiden ihmisten kotona asumista tuetaan ja heidän määränsä lisääntyy, palokuolemaluku todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa.

Ihmisen on vaikeaa poistua ajoissa palavasta rakennuksesta, kun hänen toimintakykynsä on huonontunut ikääntymisen, lääkkeiden tai alkoholin vuoksi. Toimiva palovaroitin herättää nukkuvan ja antaa aikaa poistumiselle, mutta sekään ei aina riitä, jos ihminen ei osaa tai pysty toimimaan oikein muutamassa minuutissa.

SPEK suosittelee automaattisten sammutusjärjestelmien asentamista hoitolaitoksiin ja erityisiin riskiryhmiin kuuluvien koteihin. Asumisen paloturvallisuudesta keskustellaan Pohjoismaissa vilkkaasti. Tavoitteena on palokuolemien vähentäminen. Esimerkiksi Norjassa tuli 1.7. voimaan määräys, että yli 3-kerroksiset asuinrakennukset varustetaan automaattisilla sammutusjärjestelmillä.

SPEKin mediaseurannan mukaan kesäkuussa tulipaloissa kuoli kaksi henkilöä; yksi mies ja yksi nainen.

Lisätiedot: Johtaja Matti Orrainen, 040 5038 338

Padasjoella 5.–10.7. järjestettävä Palotarus 2010 -palokuntaleiri tuo Padasjoelle kunnan verran väkeä lisää. Toki tilapäiskuntalaisille täytyy olla myös kunnan palvelut, kuten palokunta ja sairaala. Lähes neljän vuoden urakka huipentuu paraikaa, kun leiriä rakentaa tämän viikon aikana 140 vapaaehtoista palokuntalaista. Leiri avaa porttinsa noin 3700 leiriläiselle ensi maanantaina.

Palotarus 2010 -suurleirin viimeinen rakennusponnistus on käynnissä. Suurleiriä on suunniteltu lähes neljä vuotta, ja rakennustöitäkin on tehty pikkuhiljaa talkoovoimin yli vuoden ajan. Suurleirin tärkein ajatus on tehdä upea leiri nimenomaan palokuntanuorille, joissa piilee Suomen pelastustoimen tulevaisuuden voimavara.

Leiri rakennetaan jo perinteiselle palokuntien harjoitusalueelle Tarukselle. Paikalle täytyy rakentaa melkoisesti kaikenlaista, mitä muutaman tuhannen asukkaan kunnassa muutenkin tarvitaan.

Leirillä ruokaillaan valtavassa teltassa

– Isojen telttojen pystytys onkin tämän hetken suurin haaste. 15 ukkoa on koko ajan teltanpystytyksessä, kertoo leirinjohtaja Risto Vesalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Leirillä vietettävä ulkoilmaelämä ja toisaalta syömisen seurannaisvaikutukset aiheuttavat tietenkin toimenpiteitä. Suihku- ja wc-järjestelmän rakentaminen alueelle ei kuitenkaan ole kuin muutaman päivän homma.

– Bajamajat alkoivat rakentua tiistaina. Muutama sata metriä putkea vedettiin alueelle pintavetona, kertoo Vesalainen. – WC-jäte ajetaan alueelta pois, ja harmaat vedet suodatetaan Suomen ympäristöopisto SYKLIn laatiman ympäristöohjelman mukaisesti.

Leirin mukana alueelle tulee palokunta ja sairaala lääkäreineen

Palokuntaleirillä on tietysti myös leiripalokunta jatkuvassa hälytysvalmiudessa. Itse asiassa leiri parantaa Padasjoen seudun pelastustoimen valmiutta muutenkin, sillä hätäkeskus voi hälyttää leiriltä täysissä varusteissa olevan paloauton miehistöineen seudun tulipaloihin. Leirillä on myös hoitotason sairaala, jossa on 2 lääkäriä hoitohenkilökuntineen sekä 24 tunnin päivystys.

Palotarus 2010 -leiri on luonteeltaan koulutusleiri, ja yksi sen kursseista on rippikoulu. Niinpä leirialueelle on noussut myös kirkko. Kirkko tosin on avomallia, mikä vain korostaa järven rannalla olevan temppelin kauneutta.

Leirin rakentaminen on ollut vapaaehtoistyön voimannäyte. Hikeä ja työtunteja ei ole mitattu, kun palokuntalaiset ovat valmistelleet kansainvälistä tapahtumaa. – Palokuntahenki on rakennusleirillä ollut mahtava. Eteen tulleet probleemat on ratkaistu yhteen hiileen puhaltamalla, kehuu rakennusleirin päällikkö Jani Wilkman.

Tervetuloa tutustumaan rakennusleiriin perjantaina 2.7. klo 14–16

Tiedotusvälineet ovat tervetulleita tutustumaan leirialueeseen jo rakennusleirin aikana perjantaina 2.7. klo 14–16. Pyydämme ilmoittautumiset torstaina 1.7. klo 16 mennessä.

Tervetuloa tutustumaan Palotarus 2010 -suurleiriin tiistaina 6.7. klo 10–14

Toivotamme tiedotusvälineiden edustajat tervetulleiksi Palotarus 2010 -suurleirille toisena leiripäivänä tiistaina 6.7. klo 10–14. Silloin on erinomainen mahdollisuus seurata nuorten koulutusta klo 10–12, haastatella heitä ja leirintekijöitä sekä tutustua muutenkin leirialueeseen. Pyydämme ilmoittautumiset viimeistään maanantaina 5.7.

Ohjelma:

10.00 Tervetuloa Palotarus 2010 -suurleirille!

10.20 Tutustuminen palokuntanuorten koulutukseen ja leirialueeseen

13.00–14.00 Leirilounas ja munkkikahvit

Ilmoittautumiset ja lisätietoja suurleiristä: Viestintäpäällikkö Helena Grönstrand, 040 482 4495, helena.gronstrand@spek.fi

Lisätietoja rakennusleiristä: Rakennusleirin varapäällikkö Reijo Vainikka, 040 595 3318

Tukesin tarkastajat ovat kierrelleet jo viitenä kesänä eri puolella Suomea tutustumassa kesämökeillä olevien kaasulaitteiden turvallisuuteen. Kierrokset on tehty yhdessä pelastusviranomaisten kanssa. Tänä kesänä tarkastuksia tehdään Kuopion, Kiihtelysvaaran ja Rautalammin kesämökkialueilla.

Turvallisuusinsinööri Seppo Huttusen mukaan kesämökeiltä löytyy valitettavan paljon 1960- ja 70-luvulla hankittuja kaasulaitteita, joiden käyttö ei ole enää turvallista. Esimerkiksi vanhojen kaasuliesien keittopolttimissa ei useinkaan ole liekinvarmistinta, joka katkaisee kaasun tulon, jos liekki sammuu itsestään. Liekinvarmistin on ollut pakollinen varuste kaasulaitteissa jo yli 30 vuotta, ja se lisää olennaisesti laitteiden turvallisuutta. Suuri osa nestekaasuonnettomuuksista voitaisiin välttää vaihtamalla ikivanhat turvallisuudeltaan puutteelliset kaasulaitteet uusiin.

Viime vuonna neljä ihmistä menehtyi nestekaasuonnettomuuksissa, yksi tulipalossa ja kolme häkämyrkytykseen. Häkämyrkytystapauksessa mökillä oli käytössä 1970-luvun alussa valmistettu kaasuliesi, josta puuttui liekinvarmistin. Liesi oli jäänyt päälle, mutta näkyvää liekkiä ei ollut. Lieden sisällä kaasu jatkoi palamistaan häkää tuottaen ja aiheutti kolmen ihmisen kuoleman.

Vanhat kaasulaitteet ovat aiheuttaneet 1999–2009 kuusi häkäonnettomuutta, joissa on kuollut yhteensä 12 ihmistä. Häkää voi tulla huonosti hoidetuista ja viallisista kaasulaitteista, kuten liesistä, jääkaapeista ja lämmittimistä. Pienetkin häkäpitoisuudet useamman tunnin aikana, esim. yöllä, voivat olla terveydelle vaaraksi.

Huttunen muistuttaa myös laitteiden huollon ja kunnossapidon tärkeydestä. Tarkastuskäynneillä on löytynyt laitteita, joiden kunnossapito on pahasti laiminlyöty. Laitteet pitäisi huoltaa 3-5 vuoden välein. Paineensäädin suositellaan vaihdettavaksi 10 vuoden ja kaasuletku noin 5 vuoden välein. Vanhojen kaasulaitteiden huolto kannattaa jättää hyväksytyille kaasuasennusliikkeille. Luettelo liikkeistä löytyy Tukesin verkkosivuilta: Kaasuasennusliikkeet .

Kaasulaitteiden käytössä on lisäksi muistettava:

– Riittävä ilmanvaihto. Kaasulaitteet tarvitsevat palamisilmaa. Jos sitä ei ole riittävästi, syntyy häkää. Tämän vuoksi esim. mökin ilmanvaihtoaukkoja ei pidä tukkia.
– Käyttö- ja huolto-ohjeiden noudattaminen. Laitteiden vuosihuoltoon kuuluu polttimien puhdistus, liitosten tiiviyden tarkistus sekä letkun kunnon tutkiminen. Polttimia puhdistettaessa on oltava tarkkana, että ne laitetaan puhdistuksen jälkeen oikeille paikoilleen.

– Kesämökeille, joissa on käytössä kaasulaitteita tai tulisija, kannattaa hankkia palovaroittimen lisäksi häkävaroitin.

Ohjeita kaasun turvalliseen käyttöön saa Tukesin oppaasta: Käytä nestekaasua oikein.

Lisätietoja:

Turvallisuusinsinööri Seppo Huttunen, puhelin 010 6052 471 ja 040 751 3323.
Sähköposti seppo.huttunen@tukes.fi

Ohjeita kaasun turvalliseen käyttöön saa Tukesin oppaasta: Käytä nestekaasua oikein.