Hätäkeskuslaitos asettaa maaliskuussa strategisen muutoshankkeen nimeltä HAKMU toteuttamaan sisäasiainministeriön päättämiä hätäkeskustoiminnan strategisia linjauksia. Hanke sidotaan osaksi Hätäkeskuslaitoksen keskushallintoa. Hankejohtaja aloittaa työnsä 1. huhtikuuta.

- Hätäkeskusuudistuksella turvataan ja varmistetaan hätäkeskuspalveluiden saatavuus ja tehokas viranomaisyhteistyö koko maassa. Hätäkeskuslaitokselle suunnitellaan ja toteutetaan uusi toiminta- ja johtamismalli vuoteen 2015 mennessä. Myös hätäkeskusten tietojärjestelmä uudistetaan tiiviissä yhteistyössä hätäkeskusten toimintaa ohjaavien viranomaisten eli poliisin, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa, kertoo ministeri Holmlund.

- Muutosprosessissa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Kehittyvässä Hätäkeskuslaitoksessa on työtä tarjolla koko henkilöstölle, vakuuttaa Holmlund.

Hätäkeskuslaitoksen uudistamis- ja kehittämisprosessin tavoiteaikataulu

Uudenmaan hätäkeskusalueen hätäkeskus sijoitetaan Keravalle. Sisäasiainministeriö on jo aiemmin päättänyt, että Helsingin hätäkeskus siirtyy Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen kanssa samoihin tiloihin Keravalle 1.11.2010 mennessä. Länsi-Uudenmaan hätäkeskus Lohjalla lakkautetaan viimeistään vuonna 2015.

Vuonna 2011 lakkautetaan Lapin hätäkeskus Rovaniemellä ja sen toiminnot siirretään Ouluun sijoittuvaan Pohjois-Suomen ja Lapin hätäkeskusalueen hätäkeskukseen.

Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskusalueelle jää uudistuksessa kaksi hätäkeskusta, Kuopioon ja Kouvolaan. Kuopiossa toimiva hätäkeskus vastaa alueen hätäkeskustoiminnasta. Viimeistään vuonna 2012 Mikkelissä sijaitseva Etelä-Savon hätäkeskus ja Joensuussa sijaitseva Pohjois-Karjalan hätäkeskus lakkautetaan. Kouvolassa toimivasta keskuksesta kehitetään vuoteen 2015 mennessä valtakunnallisia erityistehtäviä hoitava yksikkö, joka huolehtii muun muassa neuvonta- ja tukipalvelutehtävistä.

Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskusalueen hätäkeskus sijoitetaan Poriin. Pirkanmaan hätäkeskus Tampereella lakkautetaan viimeistään vuonna 2013.

Pohjanmaan ja Keski-Suomen hätäkeskusalueen hätäkeskus sijoitetaan Vaasaan. Keski-Suomen hätäkeskus Jyväskylässä lakkautetaan viimeistään vuonna 2014.

Varsinais-Suomen ja Hämeen hätäkeskusalueen hätäkeskus sijoitetaan Turkuun. Hämeen hätäkeskus Hämeenlinnassa lakkautetaan viimeistään vuonna 2015.

- Hätäkeskusuudistuksen yhteydessä ei rakenneta uusia toimitiloja, vaan hätäkeskukset sijoittuvat niihin nykyisin käytössä oleviin hätäkeskustoimitiloihin, jotka parhaiten soveltuvat uuden nykyistä suuremman hätäkeskuksen sijoituspaikaksi mm. kiinteistön tilojen muunneltavuuden ja toiminnan turvaamisen perusteella.

- Tilojen soveltuvuus on ollut ratkaiseva kriteeri sijaintipaikkaa määriteltäessä, mutta sen ohella päätöksissä on huomioitu myös kielikysymykset sekä eräitä muita sijaintipaikan valintaa tukevia erityisperusteita, Holmlund totesi.

Hätäkeskusjärjestelmää kehitettäessä luodaan valtakunnallisesti yhtenäinen Hätäkeskuslaitos, jossa tehtävät ja resurssit jakautuvat tasaisesti. Nykyisessä organisaatiomallissa hätäkeskukset toimivat alueillaan varsin itsenäisesti eikä laitoksen toimintavarmuus ole riittävällä tasolla, koska hätäkeskusten toimintamallit ovat eriytyneet toisistaan. Myös tehtävät ja resurssit jakautuvat nykyään epätasaisesti.

Hätäkeskuksia on tällä hetkellä 15. Hätäkeskusten hoitamat puhelumäärät vaihtelevat 5 000:stä 10 000 puheluun päivystäjää kohden vuodessa. Pienimpien keskusten toimintakustannukset asukaslukuun ja ilmoitusmäärään verrattuna ovat noin kaksinkertaiset suurempiin keskuksiin verrattuna.

- Kehittämistoimenpiteet toteutetaan niin, että hätäkeskuspalvelut eivät missään vaiheessa vaarannu, ministeri Holmlund korostaa.

Hätäkeskusjärjestelmässä tehtävät toiminnan kehittämiseen liittyvät uudistukset tehdään vuosina 2011 - 2015.

Tänään 9.3. tehdyllä sijoituspaikkapäätöksellä ei muuteta Porissa toimivan Hätäkeskusyksikön asemaa.

Lisätietoja: valtiosihteeri Antti Pelttari, 071 878 8202, tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas, 071 878 8450, hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori, 071 4716 401

valtiosihteeri , 071 878 8202, tietoverkkojohtaja , 071 878 8450, hätäkeskuslaitoksen johtaja , 071 4716 401

Lisätietoa hätäkeskustoiminnan kehittämisestä löytyy osoitteesta www.intermin.fi/suomi/hakehanke ja hätäkeskuslainsäädännön uudistamisesta osoitteesta www.intermin.fi/suomi/hakelaki

Liukas keli ja runsas lumentulo voivat aiheuttaa ikäihmisille ulkona liikkumisen pelkoa. Varovaisuus talvikelillä on järkevää, mutta liiallinen varovaisuus voi johtaa ulkona liikkumisen välttämiseen ja sitä myötä liian vähäiseen liikkumiseen. Tämä johtaa yllättävän nopeasti iäkkäällä lihasvoiman vähenemiseen ja kävelykunnon heikkenemiseen.

- Tasapainon hallinta on liikkumiskyvyn perusedellytys ja se vaatii jatkuvaa harjoittamista. Pystyasennon hallinta heikkenee, mikäli suuri osa ajasta vietetään makuulla tai istuen. Liikkumisen vähäisyys johtaa sekä lihasvoiman että tasapainon heikkenemiseen, toteaa koulutussuunnittelija Ritva Salmela Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Tasapainon ja lihasvoiman aktivoimista päivittäin

in

- Päivittäinen liikkuminen on kaiken a ja o. Arkiliikunta on hyvää harjoittelua ja välttämätöntä, ettei taitomme ruostu. Niin lapsi kuin aikuinenkin tarvitsee jatkuvaa treenaamista taitojen oppimiseen ja ylläpitämiseen, muistuttaa Ritva Salmela.

Kävely vaihtelevassa maastossa kehittää kävelemisen ja pystyssä pysymisen taitoa. Jos ei ole mahdollista harrastaa riittävästi arkiliikuntaa esimerkiksi huonojen sääolosuhteiden vuoksi, niin erilaisilla kuntosali- ja kotivoimisteluharjoitteilla voidaan korvata arkiliikunnan tuoma hyöty. Hyviä liikuntalajeja tasapainon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi ovat myös esimerkiksi tanssi ja taiji.

Ikäihmisillä lyhyetkin kauppa- ja kylämatkat, jumppaaminen kotona, esim. tuolista ylösnousuharjoitukset, kuntosaliharjoittelu ja ryhmäliikunta ovat hyviä keinoja harjoittaa taitoja, jotka ovat pystyssä pysymisen edellytyksiä. Parasta olisi, jos jokaiselle päivälle olisi joku liikkumista aktivoiva ja vaativa tekeminen. Vaikkapa portaissa kävely hissin käytön sijasta on tehokasta jalkajumppaa. Samalla, kun kunto kasvaa, niin kaatumisvaara vähenee.

Valtakunnallinen Pysy pystyssä -turvallisuuskampanja edistää talvijalankulun turvallisuutta. Kampanjan taustalla on lukuisia järjestöjä, viranomaisia ja elinkeinoelämän edustajia.

Lisätietoja

Koulutussuunnittelija Ritva Salmela
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Puh. 020 610 8437
Ritva.salmela@thl.fi

Kotitapaturmien ehkäisykampanjan puheenjohtaja
Viestintäsuunnittelija Mirka Råback
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puh. 020 610 8435
mirka.raback@thl.fi

Pysy pystyssä -kampanja
www.kotitapaturma.fi

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK muistuttaa, että myynnissä olevien palovaroittimien on vuoden alusta pitänyt olla uuden palovaroitinstandardin mukaisia. Palovaroitinta ostaessaan kuluttajan kannattaa varmistaa, että siinä on EN 14604:2005 -merkintä. Asuintiloihin aiemmin asennetut palovaroittimet ovat edelleen käyttökelpoisia, jos ne ovat toimintakunnossa. SPEKin mediaseurannan mukaan helmikuun loppuun mennessä tulipaloissa on kuollut 19 henkilöä.

Myytävien palovaroittimien on pitänyt olla vuoden alusta lähtien palovaroitinstandardin mukaisia. Standardi perustuu valtioneuvoston asetukseen, ja se koskee paristokäyttöisiä palovaroittimia.

Palovaroitinostoksilla olevan kuluttajan kannattaa varmistaa, että palovaroitin on standardin mukainen eli se on varustettu EN 14604:2005 -merkinnällä. Kaupoissa tai internetissä saattaa edelleen olla myynnissä palovaroittimia, jotka eivät täytä valtioneuvoston asetusta. Viime kädessä vastuu standardin mukaisesta palovaroittimen hankinnasta on kuluttajalla itsellään.

Asuintiloihin aiemmin oikein asennetut ja toimintakuntoiset palovaroittimet ovat edelleen käyttökelpoisia. SPEK muistuttaa, että niiden toimintakunto varmistetaan vaihtamalla paristot kerran vuodessa ja testaamalla palovaroittimet joka kuukausi sekä silloin, kun on ollut muutaman päivän poissa kotoa.

SPEKin mediaseurannan mukaan helmikuun tulipaloissa on kuollut 9 ihmistä. Heistä 5 oli miehiä ja 4 naisia. Tammi- ja helmikuun tulipaloissa on kuollut yhteensä 19 ihmistä. Noin puolet alkuvuoden palokuolleista on yli 65-vuotiaita. Tämä on odotettavissa oleva kehityssuunta, josta SPEK on huolissaan. Jatkossakin on todennäköistä, että yhä enemmän ikääntyneitä ja muita toimintakyvyltään rajoittuneita ihmisiä menehtyy tulipaloissa.

Lisätiedot: Turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino, 045 6577 290, paloinsinööri Jarmo Majamaa, 040 5038 339.

Tulipaloissa kuolee maassamme vuosittain noin sata ihmistä. Jotta pääsisimme läntisen Euroopan tasolle, olisi palokuolemien määrä saatava putoamaan reilusti alle viidenkymmenen. Puheessaan Loimaan paloaseman vihkiäisissä pelastusylijohtaja Pentti Partanen toi esille lainsäädännön keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Tulipalon syttymisen todennäköisyyden pienentämiseen - mutta myös muiden vahinkojen vähentämiseen - tähtäävänä toimena otettiin viime vuodenvaihteessa käyttöön uusia ilotulitteiden käyttöä rajoittavia toimia. Ne ovat alustavien tilastojen mukaan osoittautuneet hyvin onnistuneiksi, kertoi pelastusylijohtaja Partanen. Rakettien aiheuttamien tulipalojen määrä putosi kahden edellisen vuodenvaihteen yli kahdestasadasta palosta kuuteenkymmeneen ja silmävammat puolittuivat.

Kuluvan vuoden huhtikuun ensimmäisenä päivänä tulee voimaan lainmuutos, jonka johdosta saamme todistaa toisen tulipalojen syttymisen todennäköisyyttä pienentävän suunnitelman muuttumista todeksi. Silloin ei enää saa pitää kaupan muita kuin niin sanottuja itsestään sammuvia savukkeita. Tässä asiassa Suomi on ensimmäinen Euroopassa ja neljäs maa maailmassa. - Olemme siis etujoukoissa näyttämässä mallia muille, jotka ovat tulossa perässämme, toteaa Partanen.

Savukkeet - usein yhdessä alkoholin kanssa - ovat merkittävä tulipalon syttymissyy. Tupakoinnista alkaneissa paloissa kuolee joka vuosi 25 - 35 ihmistä. On arvioitu, että kymmenestä viiteentoista palokuolemaa ehkäistään itsestään sammuvien savukkeiden ansiosta. Odotamme mielenkiinnolla miten pian ja missä määrin tupakasta aiheutuneiden tulipalojen ja myös palokuolemien määrä kääntyy tavoittelemaamme laskuun, pelastusylijohtaja kertoo.

Palokuoleman riskin takana on usein uhrin rajoittunut havainto- ja liikuntakyky, jonka taustalla on useimmiten päihtymystila. Väestön ikääntyessä yhä useampien havaintokyky ja omatoiminen kyky poistua vaarasta heikkenee. Siksi olemme alkaneet kantaa entistä suurempaa huolta ikääntyneiden ja muuten toiminnallisesti rajoittuneiden ihmisten turvallisuudesta tulipalotilanteessa.

Parhaillaan viimeistelyvaiheessa olevassa luonnoksessa uudeksi pelastuslaiksi on uusia säännöksiä paloturvallisuuden parantamiseksi. Erityistä huomiota on tarkoitus kiinnittää hoitolaitosten sekä palvelu- ja tukiasumisen paloturvallisuuteen.

Pelastuslakiluonnoksen mukaan hoitolaitoksille sekä palvelu- ja tukiasumisen piiriin kuuluville kohteille voitaisiin antaa määräys poistumisturvallisuuden toteuttamiseksi ja asettaa samassa yhteydessä erityisiä turvallisuusvaatimuksia. Erityisinä turvallisuusvaatimuksina voitaisiin velvoittaa kohteeseen asennettavaksi esimerkiksi automaattinen sammutuslaitteisto.

Lisätietoja: Tekninen johtaja Hannu Olamo, 071 87 88430.

Lataa puhe pdf-tiedostona

Asiantuntija Juhani Seppälä, 55, työskentelee Kaakkois-Suomen hätäkeskuksessa sosiaali- ja terveystoimen toimiala-asiantuntijana. PRO 112 -palkinto ojennettiin Seppälälle tänään Hätäkeskuslaitoksen järjestämässä tilaisuudessa Helsingin Säätytalolla. Hätäkeskustoiminnan ja hätänumeron 112 hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä myönnetty palkinto jaettiin nyt kuudennen kerran.

Kyseessä on Naton vuosittainen kriisinhallintaharjoitus, joka on kumppanimaille avoin kolmatta kertaa. Suomi osallistui myös kahteen aiempaan harjoitukseen 2008 ja 2005. Tänä vuonna harjoitukseen osallistuvat Nato-maiden lisäksi Armenia, Azerbaidzhan, Makedonia, Georgia, Irlanti, Israel, Itävalta, Ruotsi, Suomi, Sveitsi ja Ukraina.

Harjoitukseen osallistuu Naton päämajan ja Naton strategisen tason sotilasesikuntien lisäksi osallistuvien maiden pääkaupunkien ja Nato-edustustojen siviili- ja sotilashenkilökuntaa. Suomesta harjoitukseen osallistuvat ulkoministeriö ja Suomen Nato-edustusto Brysselissä, puolustusministeriö, pääesikunta, sisäministeriö ja tarpeen mukaan muut viranomaiset.

Lisätietoja: lähetystöneuvos Rae Verkkoranta, ulkoministeriön poliittinen osasto, puh. 09 1605 6544, ulkoasiainsihteeri Emmi Oikari , puh. +32 2 706 2113, ja everstiluutnantti Asko Kopra, puh. +32 2 706 2120, Suomen Nato-edustusto Brysselissä

- Haluan onnitella Pudasjärven kaupunkia omatoimisesta ja aktiivisesta toiminnasta harvaan asutun alueen palveluiden turvaamiseksi. Harvaan asutuilla alueilla turvallisuus ja turvallisuuden tunne liittyvät kiinteästi peruspalveluiden saatavuuteen. Pudasjärvi onkin aktiivisesti lähtenyt kehittämään palvelujärjestelmäänsä ja palvelujen tasapuolista saatavuutta pitkien etäisyyksien kunnassa, totesi sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen Pudasjärvellä.

Kokeilukuntana kaupunki sitoutuu kehittämään ja ideoimaan yhdessä harvaan asuttujen alueiden turvallisuushankkeessa mukana olevien viranomaisten kanssa turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä.

Pudasjärvi on yksi Suomen harvaan asutuimmista kunnista. Väestötiheys on 1,59 asukasta/km2. Kunnan erityisiä haasteita ovat pitkät etäisyydet ja väestön ikääntyminen. Pudasjärvellä pohditaankin parhaillaan mm, miten ihmisten perusturvallisuutta ja heidän hyvinvointinsa edellyttämää perushoitoa voidaan parantaa lisäämällä kyläyhteisöissä toimivien eri ammattiryhmien, yrittäjien ja kyläläisten yhteistyötä. Lisäksi pohditaan voidaanko perusturvallisuutta ja hyvinvointia lisätä yhdessä yhdistysten tai muun kolmannen sektorin kanssa.

Valtioneuvoston vahvistamassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi parantaa harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta mm. lisäämällä viranomaisten ja järjestöjen välistä yhteistyötä ja edistämällä kylätoimintaa.

Sisäasiainministeriö asetti kesäkuussa 2009 harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden kehittämistyöryhmän kehittämään viranomaisten operatiivista yhteistyötä harvaan asutuilla alueilla. Tavoitteena on harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden varmistaminen sekä operatiivisen yhteistyön konkreettinen kehittäminen. Lisäksi harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta edistetään kehittämällä paikallista turvallisuussuunnittelua.

Lisää tietoa sisäisen turvallisuuden ohjelmasta löytyy osoitteesta http://www.intermin.fi/sisainenturvallisuus

Lisätietoja: sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen, 040 595 5760

sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö , 040 595 5760

Lisätietoja: pelastusylijohtaja Pentti Partanen, 071 878 8400

pelastusylijohtaja , 071 878 8400

Ruotsinkielistä pelastajakoulutusta pohtineen työryhmän mukaan pelastajakoulutusta pitäisi järjestää nykyistä säännöllisimmin. Pelastusopistolla tulee olla kokonaisvastuu koulutuksen järjestämisestä, mutta sillä voi myös olla yhteistyökumppaneita, kuten jokin toinen oppilaitos tai pelastuslaitokset. Työryhmä luovutti raporttinsa pelastusylijohtaja Pentti Partaselle tänään.

Työryhmän mukaan seuraava ruotsinkielinen koulutus tulisi aloittaa vuonna 2011. Ruotsinkielisen pelastajakoulutuksen tulee olla osa Pelastusopiston yleistä suunnittelu- ja resurssiviitekehystä sekä taloudellisten että henkilöresurssien osalta. Työryhmä esittää, että Pelastusopistolla tulisi olla oma ruotsinkielisen koulutuksen kurssinjohtaja. Ruotsinkielisen pelastajakoulutuksen aloituspaikkamäärien tulisi perustua pelastuslaitoksilta saatuun tietoon henkilöstötarpeesta.

Pelastusopistosta annetun lain mukaan Pelastusopiston opetuskieli on suomi, mutta opetusta annetaan myös ruotsinkielellä. Pelastusopisto järjestää ammatilliseen tutkintoon johtavaa ja muutakin koulutusta tarpeen mukaan ruotsinkielellä toteutettavina koulutusohjelmina ja kursseina. Ruotsinkielisen koulutuksen järjestäminen on kuitenkin osoittautunut käytännössä haasteelliseksi.

Aikaisemmin Pelastusopisto on järjestänyt ruotsinkielistä pelastajakoulutusta 1990 -luvulta lähtien, viimeisin koulutus toteutettiin vuosina 2006 - 2007. Sen jälkeen koulutusta on pyritty järjestämään hankkimalla palveluita kilpailuttamalla ulkopuolisia palvelun tarjoajia ja yrittämällä rekrytoida tarvittavaa opetushenkilöstöä. Yritykset eivät johtaneet tulokseen.

Pelastusylijohtaja Pentti Partasen mukaan ehdotetut tehostamistoimenpiteet ovat tärkeitä. Hän kuitenkin toi esiin, että koulutuksen aloittaminen ensi vuonna vaatii sekä ministeriöltä että Pelastusopistolta ripeitä toimenpiteitä.

Ruotsinkielistä pelastajakoulutusta pohtineeseen työryhmään kuului edustajia sisäasiainministeriöstä, opetusministeriöstä, Pelastusopistolta ja ruotsinkielisistä pelastuslaitoksista. Työryhmän koko raportti on saatavissa verkkosivulta: www.intermin.fi/julkaisu/412009

Lisätietoja: Pelastusylijohtaja Pentti Partanen, 071 878 8400, työryhmän puheenjohtaja, tekninen johtaja Hannu Olamo, 071 878 8430.

: Pelastusylijohtaja , 071 878 8400, työryhmän puheenjohtaja, tekninen johtaja , 071 878 8430.

Kaikissa sisäasiainministeriön hallinnonalan virastoissa, ministeriö mukaan lukien, tehdään virastojen toimintaa koskeva perusrakenteeltaan yhdenmukainen evaluointi vuosina 2008 - 2013.

Evaluointiprosessin pääasiallisena tarkoituksena on virastojen toiminnan pidemmän aikavälin tavoitteiden sekä vuotuisten tulostavoitteiden tuloksellisuuteen merkittävimmin vaikuttavien toimintojen (mm. johtajuus, henkilöstötoiminnot, toimintaprosessit, tulosohjausmenettely) arviointi ja kehittäminen eurooppalaista julkishallinnon toiminnan laadunkehittämismenetelmää CAFia (Common Assesment Framework) käyttäen.

Evaluointiprosessissa keskeistä on viraston itsearviointi, jota tukee sisäasiainministeriö ja tarvittaessa joku ulkopuolinen toimija.

Sisäasiainhallinnon virastoevaluoinnin avulla pyritään hallinnonalan ja toimialojen kehittymiseen ja toiminnan laadun parantamiseen sekä viime kädessä osuvampaan ja parempaan vaikuttavuuteen kansalaisiin nähden. SM:n hallinnonalan virastoevaluoinnissa on tärkeintä oman organisaation systemaattinen arviointi ja sen pohjalta toiminnan vahvuuksien ja kehittämiskohteiden huomaaminen.

Kyseessä on koko hallinnonalalla yhtenäinen toimintatapa, johon liittyvät koulutukset ja arvioinnit toteutetaan ja raportoidaan ministeriön antaman ohjeistuksen mukaisesti. Virastoevaluoinnit mahdollistavat ns. parhaiden käytäntöjen laajemman hyödyntämisen pelastustoimessa, poliisissa, rajavartiolaitoksessa ja maahanmuuttohallinnossa.

Vaikka ministeriö onkin määritellyt hallinnonalan virastoevaluoinnin peruspuitteet, niin kullakin virastolla on mahdollisuus muokata evaluointia omien tarpeittensa mukaisesti. Lisäksi poiketen monesta toiminnan laadunkehittämishankkeesta, sisäasiainhallinnon virastoevaluoinnilla on suora kytkentä viraston ja ministeriön väliseen tulossopimuskäytäntöön. Kehittämiskohteet voidaan nostaa tuloskeskusteluissa suoraan resursoiduiksi kokonaisuuksiksi ja tehtäviksi.

Hätäkeskuslaitos on kolmas sisäasiainministeriön hallinnonalan virasto, jossa on käynnistetty virastoevaluointiprosessi. Aiemmin evaluointi on käynnistetty Poliisiammattikorkeakoulussa (PolAMK) ja Liikkuvassa poliisissa. PolAMK:n evaluointi päättyi viime keväänä. Liikkuvassa poliisissa evaluointi on itsearviointivaiheessa.

PolAMK:n kokemukset olivat myönteisiä. Evaluointi toi esille mm. Espoossa sijainneen Poliisiammattikorkeakoulun ja Tampereella sijainneen Poliisikoulun yhdistymisen myötä eri osastoille jääneiden toimintatapaerojen vaatimat kehittämiskohteet.

Sisäasiainhallinnossa on tehty kehittämis- ja laatutyötä aiemminkin. Ennen uutta käytäntöä se on toteutettu virastokohtaisesti tai parhaimmillaan vain toimialan sisällä, jolloin hallinnonalan kokonaisuus ja sen mahdollisesti sisältämät kehittämissynergiat ovat jääneet hyödyntämättä.

Torstaina 18.2. Hätäkeskusyksikössä Porissa toteutettavaan virastoevaluoinnin avaus- ja yhteistyöpäivään osallistuvat kansliapäällikkö Ritva Viljanen, pelastusylijohtaja Pentti Partanen, tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas, hallintojohtaja Janne Kerkelä ja kehittämispäällikkö Kari Laine.

Ministeriön edustajat keskustelevat Hätäkeskuslaitoksen johdon, henkilöstön edustajien ja itsearviointiryhmän kanssa siitä, mihin itsearvioinnissa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota. Noin puolen vuoden kuluttua itsearvioinnin toteuttamisesta järjestetään evaluoinnin yhteenveto- ja päätöstilaisuus, johon ministeriön johto osallistuu.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Kari Laine, 071 878 8310

Ylijohtaja Terttu Savolainen haluaa Pohjois-Suomen kauttaaltaan Suomen turvallisimmaksi alueeksi

Viime vuoden joulukuussa hyväksyttiin Tukholman ohjelma, joka sisältää selkeitä tavoitteita poliisiyhteistyön tehostamiseksi sekä rajaturvallisuuden ja pelastuspalvelun kehittämiseksi.

- Rajaturvallisuusasioissa kattava Euroopan unionin rajaturvallisuustilannekuva auttaa lisäämään jäsenvaltioiden tilannetietoisuutta. Mielestäni EU-maiden pitää pystyä myös osoittamaan yhteistä tahtoa operoimalla yhdessä kolmansien maiden vastaisilla rajoilla. Nämä toimet pystytään parhaiten toteuttamaan kehittämällä rajaturvallisuusvirasto Frontexin koordinoimia operaatioita ja projekteja, kertoi ministeri Holmlund tänään maanantaina 15.2. Turussa Eurooppatiedotuksen seminaarissa.

Poliisiasioiden osalta Tukholman ohjelmassa keskeistä on lainvalvontaviranomaisten operatiivisen yhteistyön tehostaminen. Vastauksia viranomaisten kansainvälisen operatiivisen yhteistyön haasteisiin tulee Holmlundin mukaan hakea luovasti, ja tarvittaessa tulisi esimerkiksi luoda alueellisia yhteistyömalleja.

- Tietojenvaihtoa koskevien ratkaisujen tulee olla teknisesti toimivia ja tehokkaasti järjestettyjä, sillä tehokas tietojenvaihto viranomaisten välillä on nykypäivänä aivan keskeistä, Holmlund painotti.

Arjen turvallisuuteen liittyvillä asioilla on kansalaisille suuri merkitys. Pelastuspalveluasioita ei toisaalta useinkaan mielletä osaksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämistä.

- Haluan kuitenkin painottaa, että myös pelastuspalvelun keinoin voidaan edistää ihmisten ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Konkreettisena käytännön esimerkkeinä näistä keinoista voidaan mainita 112-numeron käyttöönotto ja hotellien paloturvallisuus, jotka ovat omiaan edistämään vapaata liikkuvuutta.

- Lisäksi on syytä todeta, että Suomi osallistuu myös kansainväliseen pelastuspalvelutoimintaan. Kansainvälisen pelastuspalvelun asiantuntijoita koulutetaan ja valmiutta ylläpidetään sisäasiainministeriön alaisessa Kriisinhallintakeskuksessa Kuopiossa, Holmlund kertoi.

Siviilikriisinhallinta on yksi keinoista, joilla Suomi pyrkii omalta osaltaan vakauttamaan maailman konfliktialueita ja ehkäisemään globaalien uhkien leviämistä. Keskeiset kansalliset toimijat siviilikriisinhallinnan alalla ovat ulkoasiainministeriö - joka vastaa ulkopolitiikasta - ja sisäasiainministeriö - joka vastaa kansallisista valmiuksista eli asiantuntijoiden kouluttamisesta ja lähettämisestä siviilikriisinhallintatehtäviin.

Ministeri Holmlundin koko puhe löytyy osoitteesta www.intermin.fi/puheet. Lisätietoa Tukholman ohjelmasta löytyy osoitteesta www.intermin.fi/suomi/eu.

Lisätietoja: erityisavustaja Kristiina Kokko, 050 342 3654

erityisavustaja , 050 342 3654

Tutkimusten mukaan yhdeksän kymmenestä eurooppalaisesta suhtautuu myönteisesti tähän elintärkeään numeroon. Kolme neljästä ei kuitenkaan vielä tunne kyseistä numerosarjaa, joka voi pelastaa ihmishenkiä, kun tarvitaan poliisia, ambulanssia tai palokuntaa. Tämän vuoksi useissa Euroopan kaupungeissa Portugalista Suomeen ja Belgiasta Bulgariaan järjestetään tänään tapahtumia 112-numeron tunnettuuden ja oikean käytön edistämiseksi.

”Olemme ylpeitä siitä, että Euroopan hätäpalveluiden johtajat käyttävät näin paljon resursseja 112-numerosta tiedottamiseen toisena Euroopan 112-päivänä. Siitä heille täysi kiitos”, sanoo yleiseurooppalaisen hätänumeron edistämiseksi perustetun brysseliläisen 112 Foundationin perustaja Olivier Paul-Morandini.

”112 on kansalaisturvallisuuden tärkein osa: hätäpalveluiden työn helpottamiseksi jokaisen eurooppalaisen pitäisi tuntea tämä numero ja tietää, miten sitä käytetään”, lisää Mike Amarosa, 112 Foundationin johtaja.

”Muistakaa opettaa numero 112 lapsillenne: 112 on 1 suu, 1 nenä ja 2 silmää!” hän muistuttaa lopuksi.

112 Foundation

112 Foundation perustettiin edistämään yleiseurooppalaisen hätänumeron 112 tunnettuutta ja asianmukaista käyttöä. Järjestön päätavoite on tuottaa tiedotuskampanjoita ja -materiaalia kansalaisille ja järjestöille, jotka haluavat tehdä 112-numeroon liittyvää tiedotus- ja koulutustyötä. Järjestö tekee läheistä yhteistyötä 112 Emergency Services Staff Networkin (112 ESSN) kanssa, joka on EU:n suurin korkealaatuisiin hätänumeropalveluihin keskittyvä hätäpalveluverkosto.

Lisätietoja: www.112foundation.eu ja www.112day.eu

Hätäkeskukset ottivat viime vuonna vastaan hätäilmoituksia yhteensä noin 4,2 miljoonaa, joista 1,8 miljoonaa välitettiin tehtävinä eteenpäin muille viranomaisille. Välitetyistä tehtävistä noin puolet oli poliisiasioita ja noin puolet sairaankuljetustehtäviä. Pelastuslaitosten osuus oli 6 % tehtävistä.

- Olen erittäin tyytyväinen viime vuoden toiminnallisiin tuloksiin sekä puheluiden vastausaikoihin että asiakastyytyväisyyteen, Holmlund sanoi tänään torstaina 11.2. avatessaan valtakunnallisen eurooppalaisen 112 -päivän Helsingissä.

Holmlundin mukaan hätäkeskusten perustoiminta on hyvällä tasolla, mutta esimerkiksi ruuhkatilanteet tai päivystäjien sairaslomat saattavat aiheuttaa kiiretilanteita ja ongelmia. Tällä hetkellä ei ole mahdollista jakaa puheluita tai tasata ruuhkahuippuja muiden hätäkeskusten kanssa. Tämä on yksi kehityskohteista tulevien vuosien aikana. Parannusten perustaksi tietojärjestelmä on uusittava.

Esimerkiksi Helsingin hätäkeskuksessa käsiteltiin 570 000 hätäpuhelua kun taas Etelä-Savon hätäkeskuksessa noin 140 000 hätäpuhelua. Kuormaa pitää Holmlundin mukaan pystyä tulevaisuudessa tasaamaan.

- Hätäkeskustoimintaa kehitetään siten, että jokainen hätäkeskus muodostaa hyvänkokoisen toiminnallisen kokonaisuuden, jossa vastuu ei jää vain muutaman päivystäjän kannettavaksi ja jossa esimerkiksi koulutus sekä lomat ovat paremmin organisoitavissa, totesi Holmlund.

Lisätietoja: erityisavustaja Kristiina Kokko, 050 342 3654

erityisavustaja , 050 342 3654

Heijastin on henkilösuojain ja sille on asetettu vaatimuksia mm. minimiheijastavuudesta. Jalankulkijaheijastimet kuuluvat henkilönsuojaindirektiivin soveltamisalaan. Määräysten noudattamista valvoo Tukes.

Elinkeinonharjoittajalla - valmistajalla, maahantuojalla ja myyjällä - on vastuu siitä, että markkinoitavat ja myytävät tuotteet ovat turvallisia ja vaatimustenmukaisia. Elinkeinonharjoittajan on tarvittaessa pystyttävä esittämään Tukesille asiakirjat, jotka osoittavat heijastimien täyttävän niitä koskevat vaatimukset. Näitä asiakirjoja ovat EY-tyyppitarkastustodistus, testaustulokset ja vaatimustenmukaisuusvakuutus. Myös ilmaiseksi esimerkiksi kampanjoissa liikelahjoina tai kylkiäisinä jaettavien heijastimien on täytettävä vaatimukset. Vastuu heijastimien turvallisuudesta on näissä tapauksissa myös jakelijalla, esimerkiksi järjestöllä.

Heijastimessa pitää olla seuraavat merkinnät:
· CE-merkintä (valmistajan vakuutus vaatimustenmukaisuudesta)
· Merkintä standardista SFS-EN 13356 (Heijastimet ei-ammattimaiseen käyttöön. Testausmenetelmät ja vaatimukset)
· suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet
· tyyppitarkastuksen tehneen ilmoitetun laitoksen tiedot.

Heijastimet lisäävät jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkyvyyttä liikenteessä pimeänä vuodenaikana. Liikkuvan poliisin mukaan vuosittain Suomessa kuolee keskimäärin 50 ja loukkaantuu noin 600 jalankulkijaa. Yli puolet näistä onnettomuuksista tapahtuu vuoden pimeimpänä aikana loka-tammikuussa. Valtaosassa tapauksista jalankulkija on liikkunut ilman heijastinta. Heijastimen käyttö olisi todennäköisesti pelastanut lähes puolet pimeällä ja hämärällä kuolleista jalankulkijoista.

Liikenneturvan ohjeen mukaan perinteinen riippuva heijastin tulisi sijoittaa siten, että se on noin puolen metrin korkeudella maasta. Heijastimen pitää näkyä joka suunnasta. Jalkoihin ja käsiin sekä riippumaan kiinnitetyt heijastimet näkyvät parhaiten, koska ne heiluvat. Näkyvyyttä voi parantaa lisäämällä kiinteitä heijastimia käsilaukkuun tai selkäreppuun.

Asuntopaloista noin puolet aiheuttaa ihminen itse, ja niiden omaisuusvahingot nousevat arviolta 50 miljoonaan euroon joka vuosi*. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mukaan tulipaloissa menetetään vuosittain noin sata korvaamatonta ihmishenkeä. Useimmiten palokuoleman taustalla on rajoittunut toimintakyky. Asuntopaloihin liittyy yleensä tupakointi sekä sähkölaitteiden, avotulen ja tulisijojen käyttövirheet. Tammikuussa asuntopaloissa kuoli 10 ihmistä.

Tulipalot eivät syty itsestään. Noin puolet tulipaloista on ihmisen itsensä aiheuttamia. Näistä noin kolmannes on tahallaan sytytettyjä ja toinen kolmannes seurausta huolimattomuudesta. Suurin osa tulipaloista liittyy huolimattomaan tupakointiin sekä sähkölaitteiden, avotulen ja tulisijojen käyttövirheisiin.

Asuinrakennuspaloista aiheutuu vuosittain arviolta noin 50 miljoonan omaisuusvahingot*. Oman kotinsa paloturvallisuudesta ei kannata huolehtia ainoastaan lainkuuliaisuudesta vaan suojatakseen itsensä, läheisensä ja omaisuutensa tulipalon seurauksilta. Tulipalossa menetettyä omaisuutta ei koskaan saa takaisin. Mikään ei korvaa tunnearvoltaan tärkeitä valokuvia tai muistoesineitä, ihmishengistä puhumattakaan.

Ole arjen sankari - älä flambeeraa kotiasi!

Sisäasiainministeriön pelastusosasto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ovat tuottaneet palovara.net-sivuton, jossa on vankkaa asiaa siitä, kuinka tulipaloja voidaan välttää. Sivuston julkaisu liittyy 112-päivään, jota vietetään jälleen 11.2. Eri puolella Suomea järjestettävissä tapahtumissa on tavoitteena korostaa niitä keinoja, joilla voidaan välttää arjen vaaratilanteet. Siksi tapahtumissa kysytäänkin viime vuosien tapaan, ”Oletko Arjen sankari?”

SPEKin mediaseurannan mukaan alkuvuonna tulipaloissa on menehtynyt 10 ihmistä. Heistä 7 oli miehiä ja 3 naisia.

* Tiedot perustuvat PRONTO-tilastointiin.

Lisätietoja: Tiedotuspäällikkö Juha Hassila, SPEK, 040 758 7846, turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino, SPEK, 045 657 7290.

www.palovara.net

www.112-paiva.fi